lauantai 30. heinäkuuta 2016

Portugali - osa 3 - Sintraa matkalaisen silmin






Lissabonin lähellä sijaitseva Sintra oli loistava valinta lomakohteeksi. Tämä henkeäsalpaavan kaunis kaupunki tarjosi kävijöilleen upeita maisemia ja mieleenpainuvia nähtävyyksiä. Sintra on tunnettu palatseistaan, joita aateliset aikoinaan rakennuttivat sinne. Kauniiseen luontoon yhdistettynä nämä palatsit tekivät koko kaupungista satumaisen. Itse asiassa keksimme lähteä Sintraan nähtyämme sen listalla maapallolla olevista paikoista, jotka ovat kuin sadusta.

Sintra on myös yksi UNESCOn maailmanperintökohteista.  Sintran siis katsotaan olevan olevan arvokas ihmiskunnan kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymiselle. Enkä ihmettele hetkeäkään; koko kaupungista palatseineen ja puistoineen pystyi näkemään ja tuntemaan paikan historiallisen arvokkuuden.

Tässä kirjoituksessa kerron ajatuksiani Sintrasta yleisesti; sen katukuvasta ja tunnelmasta. Tulen myöhemmissä julkaisuissa esittelemään tarkemmin Sintran läheisyydessä olevia paikkoja ja nähtävyyksiä.



Katukuva










Sintran katukuvan täyttivät kauniit vanhat rakennukset, sekä runsas kasvillisuus. Upouusia, pinnoiltaan kiiltäviä rakennuksia en Sintrassa nähnyt yhtäkään. Vanhat rakennukset ja niiden arkkitehtuuri miellyttävät silmääni. Niissä on sitä jotakin. Erityisen ihania olivat rakennukset vaaleanpunaisen eri sävyissä. Erilaiset pastellivärit olivatkin suosituin väri taloille. Oli söpöä nähdä vaaleansinisiä, vaaleanpunaisia, mintunvihreitä ja vaaleankeltaisia rakennuksia vierekkäin. Mikä herkullinen kokonaisuus niistä muodostuikaan! Osassa seinistä oli myös mosaiikeilla tehtyjä yksityiskohtia. Ei siis ihme, että katuja jaksoi kierrellä ja katsella vaikka kuinka pitkään.

Sintran maasto on kumpuilevaa, joten mäkiä on paljon. Yhdistettynä mukulakivikatuihin suosittelen Sintrassa vieraileville mukaan otettavaksi omiin jalkoihin hyvin istuvat kävelykengät tai lenkkarit. Muuten saa kärvistellä jo ensimmäisenä iltana jalkapohjat kipeinä. Itselläni oli mukana Vansin lenkkarimaiset kävelykengät. Huomasin pitäväni niitä koko ajan jaloissani, sillä niillä jaksoi kavuta ja kävellä aamusta iltaan. Korkkarit olisivat näyttäneet toki näteiltä hellemekkojen kanssa, mutta nyt mentiin mukavuus ja hyvinvointi edellä. Väsyneillä ja rakkoja täynnä olevilla jaloilla ei tällaisessa ympäristössä olisi pitkälle pötkitty.

Maaston korkeuseroista johtuen myös vanhan kaupungin kujat olivat yhtä nousua ja laskua. Sinne oli kuitenkin fiksusti rakennettu portaita useaan paikkaan, mikä helpotti kulkemista. Historiallisen vanhan kaupungin alue oli ihan sievä, ja väkeä oli paljon. Itseäni se ei kuitenkaan oikein vakuuttanut. Se oli pieni, ja liikkeet olivat valikoimaltaan suppeita - lähinnä turistihöpötyksiä ja käsityöliikkeitä. Yksilölliset pienet putiikit jäivät puuttumaan. 










Puistot


Puistot olivat Sintran juttu. Kaupungin alueella oleviin puistoihin pääsi ilmaiseksi, ja niissä riitti katseltavaa ja kierreltävää. Palatsien ja linnojen puistoja pääsi ihastelemaan sisäänpääsymaksulla. Kaupungin  ilmaiset puistoalueet sijaitsivat historiallista  keskustaa lähellä. 

Puistoissa oli penkkejä, joissa pystyi istuskelemaan ja paistattelemaan päivää. Oli ihana ihastella eteläistä kasvillisuuden ja lajien määrien runsautta.  Puistoista pidettiin hyvää huolta, ja niissä näki aina työntekijöitä touhuamassa. 

On ilo sekä paikallisille että matkustajille, että tällaisia puistoja pidetään yllä. Ne lisäävät viihtyisyyttä, ja ovat hyviä paikkoja rauhoittaa mieli. Sintrassa oli paljon myös luonnonvaraista kasvillisuutta, joten puistot siihen lisättynä paikasta jäi hyvin vehreä ja elinvoimainen mielikuva.














Tunnelma

Kun saavuimme Lissabonista Sintran juna-asemalle, ensimmäinen ajatus oli harmitus muiden turistien määrästä. Sillä hetkellä asema ja sen edusta oli tupaten täynnä. Mietin, meneekö siis koko loma ihmispaljoudessa ja jonottaessa nähtävyyksiin, busseihin ja ravintoloihin. 

Onneksi tämä pelko ei käynyt toteen, sillä aseman ympäristö oli oikeastaan ainoa häiritsevällä tavalla vilkas paikka. Ja sekin sitä vain ajoittain. Muuten ihmiset olivat levittäytyneet ympäri kaupunkia niin, ettei ryysiksiä ollut. Jonottamiseen ei siis tarvinnut missään varata aikaa, mikä oli mukavaa.

Vaikka ihmisiä oli liikkeellä, oli Sintra silti rauhallinen paikka olla. Välillä suorastaan seesteinen. Siis vain hyvällä tavalla! Vaikka kaupungissa oli paljon nähtävää, oli siinä pikkukaupungin tunnelmaa. Nautin todella Sintran levollisuudesta ja rauhasta. Sellaisessa ympäristössä on itsekin helppo rentoutua.

Ihmiset Sintrassa äärettömän ystävällisiä. Vilpittömästi ja pyyteettömästi. He olivat avoimia ja avuliaita, mutta eivät ollenkaan päällekäyviä. Esimerkiksi ravintoloissa tarjoilijat kertoivat  menun sisällön ja palvelivat hyvin, mutta eivät yrittäneet viihdyttää turisteja, kuten esimerkiksi Espanjassa tuntuu monessa paikassa olevan tapana. Suomalaisena oli helppo olla Portugalissa, sillä jollakin hassulla tavalla portugalilaiset muistuttivat käytökseltään hieman suomalaisia. 

Eräs asia minut yllätti täysin. Nimittäin se, että kaikki asiakaspalveluun liittyvää työtä tekevät portugalilaiset puhuivat todella selkeää ja hyvää englantia. Oli helppo asioida, kun tuli ymmärretyksi ja sai ymmärrettävän vastauksen. Se helpottaa matkailijan elämää suuresti. Esimerkiksi se, että minulla on allergioita, on ollut monella matkalla suuri ongelma ravintoloissa kielitaitoisen henkilökunnan puuttuessa. Nyt tuntui turvalliselta syödä tilaamansa annos, kun tiesi tarjoilijan ymmärtäneen, mitkä ruoka-aineet eivät käy. 




Mainittakoon vielä, että Sintra oli kulkuyhteyksiltään kätevällä paikalla. Sinne oli Lissabonista noin puolen tunnin junamatka. Muita lähellä olevia kohteita ovat esimerkiksi Estoril, Cascais ja Cabo da Roca, joihin pääsi Sintrasta bussilla. Kulkeminen paikasta toiseen oli edullista, muutaman euron per suunta. Voi siis hyvin majoittua yhteen paikkaan, ja kierrellä päiväreissuja lähialueella. 

Sintra oli tunnelmaltaan ja ympäristöltään ihana paikka. Suosittelen lämpimästi vierailemaan siellä. Minun sydämeni se ainakin onnistui viemään. <3

Seuraavassa kirjoituksessa kerron Sintrasta löytyneistä ravintoloista. 

- Ilona


torstai 28. heinäkuuta 2016

Portugali - osa 2 - Villa dos Poetas Guest House Sintra

Olen useimmiten yöpynyt ulkomaanmatkoillani hotelleissa. Tällä kertaa Portugalin matkalla halusimme kokeilla jotakin uutta, ja valitsimme majoitukseksi neljän tähden majatalon Sintrasta. Löysimme majatalon hotels.comin kautta, ja luimme siitä useita arvosteluita Tripadvisorista. Majatalo vaikutti juuri siltä, mitä majoitukselta halusimmekin; rauhalliselta, siistiltä, kauniilta ja lisäksi kulkuyhteyksiä lähellä olevalta. 

Kuten aiemmassa kirjoituksessa mainitsin, pääsimme helposti Sintran juna-asemalta perille  majataloon ystävällisen paikallisen opastuksella. Matka asemalta majatalolle oli noin puoli kilometriä, ja reitti yksinkertainen. Perillä meitä odotti rautainen ja iso portti, jossa oli puhelinnumero, mihin piti soittaa. 

Pian portin tuli avamaan majatalon omistaja, Patricia. Hän otti meidät vastaan sydämellisesti, ja sai matkaajien olon tuntumaan tervetulleelta. En ole aiemmin saanut yhtä hyvää perehdytystä paikallisiin ravintoloihin, nähtävyyksiin ja kulkuyhteyksiin, kuin Patrcialta. Hän kertoi erittäin hyvällä englannilla turisteille  hyödyllisiä vinkkejä. Oli mukava kuulla paikalliselta tietoa erityisesti tapahtumista, joista ei olisi muuten voinut tietää. Kaiken lisäksi emäntämme oli valloittava persoona, jonka kanssa tuli pitkin matkaa juteltua niitä ja näitä. Kysyimmekin lähes päivittäin häneltä apua  esimerkiksi kulkuyhteyksiin liittyen, ja saimme aina täsmällisen vastauksen. Hän asui itse samassa pihapiirissä, joten hän oli tavoitettavissa oikeastaan koko ajan. 

Majatalo hurmasi minut heti. Olin haltioitunut jo portin läpi majataloa katsellessani. Ajattelin, että voiko todella käydä niin hyvä tuuri, että majatalo pihapiireineen näyttää luonnossa vielä ihanammalta, kuin kuvissa. Portin auetessa totesin, että kyllä se näin on. Keltainen majatalo odotti meitä söpön ja kutsuvan näköisenä.




Patricia kutsui meidät heti sisätiloihin, jotta pääsisimme matkalaukkujen raahaamisen jälkeen viilentymään. Vakuutuin heti paikan siisteydestä. Pölyhiukkastakaan ei näkynyt missään, ja siivooja tuli henkilökohtaisesti esittäytymään. 

Yleiset tilat oli mukavasti ja kotoisasti kalustetut. Sisustuksesta ja siisteydestä tuli heti viihtyisä vaikutelma. Isoin tila oli huone, jossa oli pöytiä aamiaista varten. Sen lisäksi yleisistä tiloista löytyi sohvaryhmiä ja istumapaikkoja, sekä vessa. 








Majatalossa on yhteensä kahdeksan huonetta vieraiden majoitusta varten. Me olimme varanneet kahden hengen huoneen. Huoneemme sijaitsi toisessa kerroksessa, johon pääsi portaita pitkin. Hissiä tässä majatalossa ei ole. 

Asiakkaalle annetussa avainnipussa oli kolme avainta. Ulkona oleva rautaportti aukesi sähköisellä avaimella. Toinen avain oli ulko-oveen, ja kolmas omaan huoneeseen. Kovin helpolla ulkopuoliset eivät siis sisälle pääse.

Olimme heti tyytyväisiä huoneeseemme. Siellä oli ensinnäkin tarpeeksi tilaa. Isot matkalaukut mahtuivat huoneeseen mainiosti. Sängyn molemmilla puolilla oli yöpöydät, ja yhdellä seinällä oli antiikkinen iso vaatekaappi. Nurkassa oli televisio, josta näkyi portugalilaisia ohjelmia (- ei siis tullut juuri katsottua). Huoneen ikkunan näkymä oli majatalon pihalle, joten puutarhasta sai nauttia myös sisätiloista käsin. Turhia huonekaluja ei huoneessa ollut, ainoastaan kaikki tarvittava. Toisen kerroksen sijainnin ansiosta katto oli viehättävästi laskeva toisella seinällä. 






Huoneen kylpyhuone oli iloinen yllätys. Tilaa oli vaikka kuinka! Kylppärissä oli jopa nojatuoli, johon sai kätevästi laitettua vaihtovaatteet odottamaan. Siistiä kylpyhuonetta oli selvästikin melko vasta uusittu, sillä se oli muuta majataloa modernimman oloinen. 




Majatalon huone siivottiin joka päivä, ja pyyhkeet vaihdettiin päivittäin. Huoneen puhtaus oli suomalaiseenkin tasoon verrattuna erinomainen. Tällaiselle hygieniasta tarkalle henkilölle siisteys on majoituksen tärkein asia, ja täällä se oli enemmän kuin kunnossa!

Viihdyimme lomaviikon ajan huoneessamme oikein hyvin. Tallelokero ja ilmastointi olisivat olleet plussaa, mutta niitä ilmankin pärjäsi. Helteistä huolimatta huoneessa ei ollut öisin liian kuuma. Pidimme usein ikkunoita auki huoneessa ollessamme, joten ilmanvaihto hoitui sillä. 

Majatalon piha oli iso ja kerrassaan hurmaava! Piha oli suojassa ulkopuolisten katseilta aidan ja kasvillisuuden ansiosta. Oli ihana lökötellä auringossa altaalla kaikessa rauhassa. Suurimman osan ajasta altaalla sai olla ihan omassa ylhäisessä yksinäisyydessään. Ei ollut siis pelkoa siitä, riittääkö itselle aurinkotuolia! 











Puita, pensaita ja istutuksia oli monessa kerroksessa, joten pihan yleisvaikutelma oli vihreä ja viihtyisä. Puutarhamaiseen pihaan oli selvästi panostettu. Kukkien, sitruunapuiden ja muun vehreyden lomassa oli pieniä, ihania oleilupaikkoja. Lähes joka päivä huomasin pihalla aina jonkin uuden paikan, johon oli laitettu tuoleja, riippumatto tai muu istuin. Vaikka pihalla olisikin ollut muita, olisi sieltä silti löytänyt rauhallisen paikan olla. Osa paikoista oli auringossa osan ollessa varjossa, joten valinnanvaraa senkin suhteen riitti. Piha oli rennosti ottavan esteetikon ja oman rauhan vaalijan unelma! <3












Majatalon perinteisestä julkisivusta poiketen sisäpihan puoli oli hyvinkin uudenaikainen. Suuret ikkunat  olivat yleisten tilojen kohdalla, minkä ansiosta sisällä huoneessa oli ihanan valoisaa. Sisäpihalla oli runsaasti pieniä pöytiä, joiden ääressä pystyi syömään aamulla aamiaista ja viettämään muuten aikaa päivisin. 




Vietimme mitä ihanimman lomaviikon Villa dos Poetas Guest House Sintrassa. Jos  matkustan samalle alueelle toisen kerran, aion majoittua tähän paikkaan uudelleen. Suosittelen tätä majoitusta myös muille, jotka arvostavat siisteyttä, rauhallisuutta ja haluavat majoituksen olevan lähellä bussi- ja juna-asemaa. Huone kannattaa kuitenkin varata hyvissä ajoin, sillä huoneita on vain se kahdeksan kappaletta.

Tässä vielä tiivistelmänä oma näkemykseni Villa dos Poetaksesta.


Viihtyisyys: Erittäin kotoisa ja mukava paikka! Upea ja suojaisa piha plussaa.
Siisteys: Todella siisti, ei huomautettavaa mistään.
Palvelu: Ystävällistä ja avuliasta. 
Sijainti: Lähellä junaa-asemaa sekä nähtävyyksiin vieviä busseja. Kävelymatka n. 5 min asemalle ja pysäkeille.
Hinta: Matkustamisen ajankohdasta riippuva. Kesäkuussa kahden hengen huone oli n. 100€/yö.
Aamiainen: Yksinkertainen, lähinnä leipää lisukkeineen, jogurttia, hedelmiä ja keksejä.
Ilmastointi ja tallelokero puuttuivat.

Netin kautta varattu majoitus on aina hieman arvoitus, ennen kuin sen näkee paikan päällä. Nyt ei joutunut pettymään, vaan sai parempaa, mitä uskalsi odottaa. :)

Seuraavissa kirjoituksissa kerron enemmän Portugalin matkasta!

- Ilona


Ps. Yksi minua ihastuttanut asia majatalossa vielä oli. Patricialla oli kaksi koiraa, 8-vuotias rauhallisuuden perikuva, ja parin kuukauden ikäinen villi höppänä. Koiriin jo lapsena höpsähtäneenä olin aivan mielissäni, kun koiria sai käydä välillä paijaamassa. <3 Ja koiria karttavat älkää huoliko, koirat eivät tulleet asiakkaiden luo, vaan niiden luo pystyi itse pyytämällä menemään. 

Naurattaa ihan älyttömästi nämä pennusta otetut kuvat. Tyyppi oli niin vauhdissa jatkuvasti, että kaikki ovat heilahtaneita. Hän saa sen kuitenkin anteeksi, niin monta pentupusua häneltä matkan aikana  sain. <3






maanantai 25. heinäkuuta 2016

Portugali - osa 1 - TAP Portugal ja Lissabonista Sintraan

Tukholman matkan jälkeen en palannut heti pohjoiseen, vaan suuntasin elämäni ensimmäistä kertaa Portugaliin. Matkaan lähdin komeamman puoliskoni kanssa. Aloimme suunnitella matkaa jo hyvissä ajoin talvella, sillä haaveilimme etelän lämpöön pääsemisestä. Portugali oli meitä molempia kiinnostava kohde, sillä kumpikaan meistä ei ollut käynyt siellä aikaisemmin. Erityisesti Lissabonin läheisyydessä olevat nähtävyydet ja kuvissa näkyvät kauniit maisemat houkuttivat. Valitsimme matkakohteeksemme Lissabonin läheisyydessä sijaitsevan Sintran, jota kuvailtiin satumaiseksi palatsien kaupungiksi.

Matkan suunnittelu alkoi lentojen etsimisestä. Helsingistä Portugaliin oli yllättävän suppea valikoima lentoja. Suuri osa niistä kesti pitkään välilaskun takia ja maksoi maltaita. Päädyimme ottamaan parhaalta tuntuvan vaihtoehdon; TAP Portugalin suoran lennon, joka lähtee aamuyöllä Helsingistä ja takaisin tultaessa myöhään illalla Portugalista. Kahden tunnin aikaeron takia noina kahtena yönä ei juuri ehtisi nukkua, mutta ajattelimme kahtena aikuisena ihmisenä selviävämme hankalista aikatauluista. Lennot maksoivat n. 350€ henkilöltä Helsingistä Lissaboniin ja Lissabonista Helsinkiin.

Nyt on ihan pakko antaa TAP Portugalille täydet pisteet lentoyhtiönä. Lennot olivat ajallaan, asiat sujuivat mallikkaasti ja palvelu oli ensiluokkaista. Molemmille lennoille kuului yksi lämmin ateria (ensimmäisellä lennolla aamiainen, toisella illallinen), ja juotavaa sai ilmaiseksi pitkin lentoja. Ruoka oli lentokoneateriaksi aivan hyvää. Vatsansa sai täyteen, sillä ateriassa riitti valikoimaa erilaisista ruokalajeista. Jokaista sorttia oli vähän, mutta riittävästi. Juomatarjoiluihin kuuluivat vesi, mehut, limsat, tee, kahvi, ja illallisaikaan viini. Kannatti herätä kesken nuokkumisen syömään! 

Uskaltaisin suositella TAP Portugalia Lissaboniin matkustaville. Linjat näyttävät kulkevan suorina lentoina Helsingistä Lissaboniin säännöllisesti - joskin usein yöaikaan. Suoralla lennolla kuitenkin selviää matkasta hieman yli neljässä tunnissa, mikä on mielestäni parempi vaihtoehto välilaskuille, vaikka lento olisikin yöllä.

Olimme pätkittäin nukutun lennon jälkeen Lissabonissa varhain aamulla. Seuraavana etappinamme oli löytää Sintraan menevä juna. Kysyimme apua kulkemisen suunnitteluun lentokentän infosta. Meille kerrottiin, että Sintra olisi yhden metromatkan ja yhden junamatkan päässä. Suuntasimme siis lentokentän yhteydessä olevalle metroasemalle. Metromatkan jälkeen meitä odotti ikävä yllätys. Junamme ei lähtisikään kyseiseltä asemalta, sillä juuri sen junayhtiön lipunmyynti ei sillä hetkellä ollut käytössä (?!). Ei auttanut muu, kuin lähteä kävelemään lukuisten matkalaukkujen kanssa nousevia ja laskevia mukulakivikatuja auringon porottaessa niskaan. Itselläni laukkujen raahaaminen ja kartan kanssa suunnistaminen vieraassa kaupungissa unettoman yön jälkeen meni hieman tunteisiin. Onneksi kärsivällinen ja aina yhtä tsemppaava matkakumppanini piti homman kasassa.

Monen ylämäen, lepotauon ja kärsimättömän tuhahduksen jälkeen löysimme oikean aseman. Jonot sekä lipunmyyntiin että lippuautomaateille olivat todella pitkät, mutta onneksi palvelu pelasi nopeasti. Saimme pari euroa maksavat junalippumme pian, ja pääsimme puolessa tunnissa Sintraan.

Sintran pienestä asemarakennuksesta löytyi turisteille tarkoitettu info, josta sai apua ja karttoja. Sieltä pystyi ostamaan myös lippuja paikallisiin nähtävyyksiin, mikä helpottaa yhden päivän matkalaisten reissaamista. 

Lähdimme suuntaamaan kartan avulla kohti majapaikkaamme, Villa dos Poetas Guest House Sintraa. Taisimme näyttää laukkuinemme ja karttoinemme hieman eksyneiltä, sillä melkein heti paikallinen vanhempi herra tuli kysymään, tarvitsemmeko apua. Epäluuloisina kieltäydyimme kohteliaasti, sillä moinen ystävällisyys epäilytti - mitä hän mahtaa haluta avusta itselleen. Hän kuitenkin välttämättä halusi näyttää kartasta, mihin suuntaan meidän tulisi mennä. Varmistaakseen perille pääsemisen hän saattoi meitä yhden korttelin verran tielle, jolla majatalomme tulisi sijaitsemaan. Häkeltyneinä kiittelimme häntä avusta, ja hän jatkoi matkaansa hymyillen. Tämä ensikohtaaminen paikallisen kanssa ei antanut paikallisesta väestöstä väärää kuvaa. En ole koskaan kokenut samanlaista vilpitöntä ystävällisyyttä tuntemattomilta. Samanlainen ystävällisyys toistui matkan aikana useita kertoja. Mainittakoon vielä, että ystävällisyyteen ei ollut sekoittunut tippaakaan lipevyyttä. Portugalilaisten olemuksessa tuntui olevan jotakin suomalaiselle tuttua, mutta ystävällisempänä versiona.

Pitkältä tuntuneen matkustamisen jälkeen saavuimme ihanaan majataloon, jossa meidät otettiin ystävällisesti vastaan. Kun pääsimme huoneeseemme, alkoi uni maittaa keskellä päivää saman tien.

Kun heräsimme illalla, lähdimme tutkimaan lähiympäristöämme. Ei tarvinnut kauas kävellä nähdäkseen, että näkymät ovat henkeäsalpaavan upeat. Kuin sadusta. Aurinko oli juuri laskemassa. Katselin maisemaa. Hymyilin.  Tunsin itseni onnelliseksi.






- Ilona

maanantai 11. heinäkuuta 2016

Tukholma - osa 3 - Gamla stan, Gröna Lund ja Stockholm Quality Outlet


































Tällä kertaa kirjoittelen samalla kertaa kolmesta eri kohteesta Tukholmassa. Vierailimme reissun aikana Tukholman vanhan kaupungin alueella, Gröna Lundin huvipuistossa sekä Stockholm Quality Outlet Barkarbyssä. Tässä tulee tarinointia ja kuvia näistä kolmesta paikasta.


Gamla stan

Käyntimme Gamla stanissa jäi melko lyhyeksi, sillä sadekuuroja tuli vähän väliä. Tällä kertaa meidät oli tehty sokerista - emme halunneet kastua. Sateen ilmaantuessa pakenimme sitä karkuun sisätiloihin. Onneksi tältä viehättävältä alueelta löytyy söpöjä pieniä putiikkeja, ravintoloita ja kahviloita, joissa viettää aikaa. 


Lounaaksi nautiskelin vanhassakaupungissa jotakin hyvin ruotsalaista, nimittäin savustettua lohta ja lämmintä perunasalaattia. Yhdistelmä oli mitä herkullisin! Savustetut kalat ovat suurta herkkuani, ja lisukkeena ollut lämmin perunasalaatti kruunasi kokonaisuuden. Harmi kyllä, en ollenkaan muista paikan nimeä. Olisi pitänyt laittaa muistiin!

Olin ajatellut tehdä reissusta myös pidemmän ruokakirjoituksen, mutta matkalle ei sattunut tällä kertaa niin suositeltavia ravintoloita, että haluaisin niitä esitellä. Aivan kelvollista ja maukasta ruokaa jokaisesta ravintolasta sai, mutta ei hehkuttamisen arvoista. Tämä savulohi jäi mieleen herkullisimpana ruokana.

Ehdin sadekuurojen välissä napata muutaman kuvan Gamla stanista. Kuvat näyttävät hieman synkiltä, sillä sää oli mitä oli. Jollakin tavalla ne kuitenkin kuvastavat hyvin päivän tunnelmaa. 










Vaikka päivällä sää oli synkkä, olivat ruotsalaiset tapansa mukaan äärimmäisen ystävällisiä ja mukavia. On helppo olla ihmisten ympärillä, jotka säteilevät positiivisuutta ja hymyä. Hymyllä kun on sellainen taipumus että se tarttuu, oli sää mikä hyvänsä. :)

Tukholma on kaunis kaupunki vesistöineen ja vanhoineen rakennuksineen. Vanhojen rakennusten arkkitehtuuri ja värit ovat aina viehättäneet minua. Ehkä osa viehätyksestä johtuu siitä, ettei kotikaupungistani kauniita vanhoja rakennuksia löydy. Niissä vain on jotakin ihanaa. Nykyajan rakentamiseen voitaisiin ottaa mallia vanhasta ja kauniista arkkitehtuurista. Ainaiset laatikkomaiset kerrostalot alkavat jo kyllästyttää!

Tähän sateiseen päivään puin päälleni River Islandilta löytyneen valkoisen jakun, sekä Marimekon housut. Yhdistelmästä tuli väreiltään aika Suomi-henkinen, mutta haitanneeko tuo! :D








Jalkoihini löysin ihanat Cloun kengät. Päätin ostaa tänä kesänä vain yhdet balleriinatyyliset jalkineet, mutta sillä ehdolla, että niiden tulee olla laadukkaat. Nähdessäni nämä vaaleankultaiset nahkakengät hyllyssä, koin rakkautta ensisilmäyksellä. Sujauttaessani ne jalkaan ne tuntuivat niin ihanilta, ettei auttanut kuin suunnata kassalle. 

Vaikka sade meidät yllätti, vietimme mukavan iltapäivän Gamla stanissa. Onhan se vähän sellainen nähtävyys, jossa on Tukholman reissulla pakko käydä.



Gröna Lund


Meille oli alusta saakka selvää, että tulisimme käymään reissun aikana Tukholman huvipuistossa, Gröna Lundissa. Niinpä suuntasimme Gamla stanin jälkeen hotellin kautta tähän laitteiden, hattaran, poppareiden ja kirkumisen maailmaan. Sekä minä että Tiina olemme niiden vähän hurjempien laitteiden ystäviä, joten kerrankin meillä olisi kaveri joka lähtee laitteeseen mukaan!

Gröna Lundiin oli helppo päästä ratikalla keskustasta. Suuvuimme sinne alkuillasta. Otimme saman tien rannekkeet, sillä yksittäisten lippujen systeemi oli hieman outo. Jokainen laite veisi 1-3 lippua, joten yksittäiset lippupaketin ostaminen olisi tuntunut hieman hassulta. Ranneke oli yksinkertainen ja selkeä ratkaisu.

Tiina suostutteli minut ostamaan lipun myös jonkinlaiseen kummitustaloon. No, tuollaisissa säikyttelyjutuissahan olen täysi pelkuri, Nipsu. Kassaneiti kuitenkin vakuutti, ettei kummitustalo ole liian pelottava. Siellä kuitenkin olisi ''eläviä kummituksia'', eli oikeita ihmisiä pelottelemassa. Ennen he olivat saaneet jopa koskea (??!!) talossa kävijöitä, mutta eivät enää. Ajatus tuntui karmivalta, mutta ajattelin selviäväni lapsille suunnitellusta kummitustalosta kunnialla.

Toisin kuitenkin kävi. Ensinnäkin, talo piti kulkea oman seurueen mukana. Olimme siis ainoat, joita peloteltiin yhdellä kertaa. Sellainen oli jo liian henkilökohtaista pelottelua minulle! Kuljimme pimeässä huoneesta toiseen. Huoneissa oli aina erilaisia ja liikkuvia nukkeihmisiä tai luurankoja, ja yhtäkkiä niiden seasta hyökkäsi pelottelemaan oikea ihminen. Rohkea Tiina kulki edellä, ja minä raukka paniikissa perässä hokien: ´´Milloin tämä loppuu, loppuispa tämä..`` Jonkin aikaa kummitustalossa oltuamme joku kävi kuiskaamassa möreällä kauhuäänellä korvaani: ´´Come here, come here``. Siinä vaiheessa, kun on jo karjahdellut paniikissa kaltereiden takaa säikytelleitä ihmisiä, oli tämä kuiskaus korvaan ihan liikaa. 

Olin niin onnellinen, kun pääsimme siitä hirveästä paikasta pois! En ymmärrä, miten pienet lapset uskalsivat käydä siellä peloteltavana. Tällaiselle herkkikselle se ei ainakaan sopinut. 

Kummitustalon kauhut kuitenkin unohtuivat, kun suuntasimme enemmän minua miellyttäviin laitteisiin. Kävimme vain muutamassa laitteessa, joten valitsimme ne hurjimmasta päästä. Koska aikamme huvipuistossa oli rajallinen, täytyi se käyttää tehokkaasti. 

Ensimmäinen vuoristorata oli vähän liiankin tehokas. Jonossa ihmisiä vielä hymyilytti. Kun katsoin vuoristoradasta poistuvien ilmeitä, olivat heidän hymynsä hyytyneet. Ihmettelin asiaa Tiinalle ääneen. 

Kun itse hetken päästä poistuin laitteesta, ymmärsin muiden hymyttömyyden. Taisin näyttää lähinnä säikähtäneeltä moisen ryöpytyksen jälkeen. Sisuskalujen järjestys laitettiin tässä laitteessa uusiksi. Saimme siis todella sitä hurjuutta, jota tulimmekin hakemaan! 

Tässä vaiheessa pahoittelen Gröna Lundista otettujen kuvien laatua. En voinut ottaa huvipuistoon järjestelmäkameraani mukaan, sillä laitteisiinhan moista kapistusta ei saa ottaa mukaan, eikä niin kallista vehjettä halunnut jättää vahtimatta lokerikkoihin laitteiden ajaksi. Kuvat on siis otettu kamerakännykällä, joten tarkkuuskin on sitä luokkaa. 


Tässä kuvassa näkyvä laite oli tämän huvipuiston korkein. Ja ihanin. Se näyttää hurjemmalta, mitä todellisuudessa on. Vaijereista roikkuu ikään kuin keinut, joihin istutaan. Keinut nousevat pikkuhiljaa ylös, ja ylös päästyään ne pyörivät melko hidasta vauhtia ympyrää. Näkymät olivat kerrassaan upeat, sillä korkealta näki koko Tukholman. Tai siltä se ainakin tuntui. Vauhti oli sen verran hidas, että näkymistä ehti todella nautiskella. Suosittelen tätä laitetta jokaiselle, joka noin korkealle vain uskaltaa. (Pakko myöntää, että ennen laitteeseen menoa varmistin työntekijältä laitteen turvallisuuden. Hän lupasi, etteivät keinut tipahda, kuten pelkäsin. Eivät tipahtaneet.)

Huvipuistossa oli ihanalla tavalla vanhan ajan huvipuiston tunnelmaa. Siis sellainen tunnelma, mikä vanhojen elokuvien huvipuistoista välittyy. Tietynlainen musiikki, valot, iltahämärä, ruoka- ja pelikojut olivat suoraan kuin vanhasta filmistä. Samanlaista tunnelmaa en ole muissa huvipuistoissa kokenut. Tosin viime huvipuistokäynnistäni on jo vierähtänyt tovi. 



Kävimme myös toisessa korkeassa laitteessa. Fritt fall oli nimensä mukainen laite. Kohosimme ensin ilmaan, minkä jälkeen laite syöksyi yhtäkkiä alas. Hauskaa tässä laitteessa oli, että tästä pudotuksen alkamisesta otetaan kuva, jonka voi halutessaan ostaa. Tiina osti kuvan, ja samaan hintaan sai myös tunnukset, jolla kuvan pystyi lataamaan tietokoneeseen tai kännykkään. Kätevää! Tässä se kuva sitten on. Minä puristan vasemmalla kädensijoista kuin viimeistä päivää, ja Tiina taas on pelkkää leijuvaa hiusta minun vieressä. Meno oli siis kova!




Gröna Lund oli ihana huvipuisto. Siellä voi käydä aikusten kesken, mutta se sopii erinomaisesti myös lapsiperheille. Suosittelen lämpimästi! Paitsi sitä ehkä sitä kummitustaloa... :D

Vielä yksi asia! Kannattaa tarkistaa Gröna Lundin sivuilta esiintyjälista! Ainakin kesäaikaan siellä näytti esiintyvän tiuhaan tahtiin nimekkäitäkin artisteja. Meidän oli alun perin tarkoitus käydä huvipuistossa silloin, kun esiintymässä olisi ollut Sabina Ddumba. Norwegianin peruutetun lennon ja siitä seuranneen reissun vuorokaudella myöhästymisen takia emme päässeet Gröna Lundiin tuona iltana. Jäi vähän harmittamaan.



Stockholm Quality Outlet 


Halusimme ehdottomasti testata Tukholman outlet-kylän. Luimme netistä, että outlet-kylään pääsevillä kaupoilla on sopimus, jonka mukaan heidän täytyy myydä tuotteet vähintään 30% alennuksella normaalihinnasta. Tämä kuulosti meidän korviimme varsin houkuttelevalta!

Valitettavasti outlet-kylään oli hankala päästä. Normaalisti sinne kulkisi suorempi yhteys, mutta juuri nyt osa matkasta oli korvattu erillisillä busseilla. Meille ei missään vaiheessa selitetty kunnolla, miten pääsisimme perille. Onneksemme kysyimme neuvoa paikallisilta, jotka kehottivat meitä seuraamaan heitä, sillä heillä olisi sama suunta. Emme olisi selvinneet kahdesta bussin vaihdosta ja kävelymatkasta bussipysäkiltä outlet-kylään ilman heidän apuaan. Ihanat, ystävälliset ruotsalaiset! Tästä syystä en osaa kuitenkaan tarkempia ohjeita outlet-kylään matkaamisesta antaa. Bussien vaihtojen ja muun häsläyksen takia matkaamiseen meni tavallista enemmän aikaa, ja reitti jäi epäselväksi. Helpoiten tähän kaupungin ulkopuolella olevaan kylään olisi päässyt autolla, jossa on navigaattori.


Päästyämme perille koimme hienoisen yllätyksen. Outlet-kylän puitteet eivät olleet kovin hulppeat. Merkkiliikkeet sijaitsivat vaatimattoman näköisissä rakennuksissa. Rakennukset olivat matalia, puisia ja rivitalomaisia. Se oli hieman yllättävää. Liikkeiden valikoimassa ei kuitenkaan ollut valittamista. Erityisesti mieleen jäivät Nike Factory Store, Gant, Vagabond, Lacoste, The Body Shop, Odd Molly, Ecco, Boss, Tommy Hilfiger, Filippa K ja Triumph. Näiden lisäksi tälle pienelle aluelle mahtui myös lukuisia muita merkkiliikkeitä. 



Parhaat löydöt tein Niken tehtaanmyymälässä. Ja niitä voi jo todella kutsua löydöiksi! Mukaan tarttuivat esimerkiksi lenkkarit kahdellakympillä ja collegepaita kahdeksalla eurolla. Tässä myymälässä oli siis todella paljon halvempaa, sillä lenkkareiden lähtöhinta oli yli satasen ja paidalla kuudenkympin tienoolla. Muita tuotteita löysin pienemmillä alennuksilla. Pienemmätkin alennukset olivat kuitenkin vähintään sen luvatut -30% lähtöhinnasta. Jälkikäteen Suomen urheiluliikkeissä käytyäni melkein harmittaa, etten tehnyt sieltä vielä enemmän hankintoja. Suomessa ei saa alennusmyynnistä läheskään yhtä edullisesti Niken tuotteita, kuin täältä. Lisäksi, valikoima oli erittäin laaja.



Hymy oli herkässä Nikellä tehtyjen löytöjen jälkeen. Muissa liikkeissä olin lähinnä katselulinjalla, mutta liikkeissä olisi voinut tehdä hyviäkin löytöjä. Ainut häiritsevä tekijä oli osassa liikkeistä se, että käytävät olivat kapeita ja ihmisiä oli paljon. Välillä siitä turhautuneena ei jaksanut katsella parhaita alerekkejä. 

Outlet-kylässä oli muutama ravintola, joten nälän yllättäessä pääsi syömään. Kaiken keskellä olevassa kahviossa oli myös ilmainen vessa kaikkien käytössä. 

Vaikka outlet-kylään oli hieman vaikea tällä kertaa päästä, oli vaivan arvoista. Toivottavasti junayhteyksien bussipätkät saadaan kuntoon pian, sillä tällaisille turisteille ilman apua perille pääseminen ohjeitta ja kartatta olisi ollut mahdotonta. 





Tässä olivat kirjoitukseni Tukholman matkasta. Reissu oli kokonaisuudessaan ihana ja onnistunut. Sain viettää monta päivää laatuaikaa rakkaan ystäväni kanssa, vietimme päivät meille mieluisan tekemisen parissa, näimme uusia paikkoja ja nauroimme paljon. Kolme päivää oli tiivis paketti nähdä ja tehdä asioita Tukholmassa. Suunnittelemamme neljäs päivä oli ollut erittäin tervetullut. Harmi kyllä lentojen perumisiin ei voi itse vaikuttaa. Ja niinhän se on, että matkoilla sattuu ja tapahtuu. Mielummin lennon vuorokaudella siirtyminen kotikaupungissa, kuin jotakin vakavampaa.

Tukholmaan täytyy kyllä päästä taas uudelleen. Tyylikäs, ystävällinen ja ihana kaupunki. Vielä kaiken lisäksi sopivan lähellä Suomea!

Kaikki vaan Tukholmaan vierailulle! :)

- Ilona

sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Tukholma - osa 2 - Mall of Scandinavia

Tukholman matkaa suunnitellessamme päätimme, että tulisimme varmasti käymään uudessa, marraskuussa 2015 avatussa ostoskeskuksessa, Mall of Scandinaviassa. Lukiessamme netistä tietoja ostosten tekemisestä tässä uutukaisessa ostoskeskuksessa, meinasi suu loksahtaa auki. Liikkeitä ostoskeskuksessa on yhteensä 224 ja pinta-alaa 101 000 neliömetriä. Mall of Scandinavia on neljän tähden ostoskeskus, eli standardit ovat korkealla. Lisäksi, liikeluettelosta pomppasi silmiini River Islandin liike.  Ihanaa, sinne on päästävä sekä ostarilla että keskustassa! Ajattelimme, että tässä ostoskeskuksessa käyminen on itsessään elämys, joten varasimme kokonaisen päivän siellä käymiseen. Suunnistimmekin sinne heti ensimmäisenä kokonaisena päivänä.

Hotellimme sijaitsi Bromman lentokentän vieressä. Kysyimme hotellin virkailijalta, miten pääsisimme helpoiten tähän shoppailijan maanpäälliseen paratiisiin. Ja ah, miten yksinkertainen reitti olikaan! Lähijunalla pääsi suoraan Solnan juna-asemalle, joka sijaitsee ihan ostoskeskuksen vieressä. Matka Solnaan kesti parikymmentä minuuttia, ja pois jäätiin päätepysäkillä. 

Mall of Scandinavian julkisivu oli moderni, uudenkarhea ja tyylikäs. Seinä koostui pienistä peileistä, joka heijasti pintaansa sinisen taivaan pilvineen. Seinän väritys määrittyy siis taivaan väristä. Tällainen muotoilu ja materiaalinkäyttö miellyttivät kaikessa moderniuudessaan visuaalista silmääni.



Sisäänkäynnin ulkopuolella olevassa logossa ja katoksen katossa seinässä ollut peiliteema toistui. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se toimi. Ostoskeskuksen ympäristö oli hieman rähjäinen rakennustyömaa. Ymmärtääkseni tähän kaupunginosaan on rakenteilla paljon uutta ostoskeskuksen avaamisen myötä. Vuosien saatossa siis lähiseutukin siistiytyisi nykyisestä.

Kun astuimme ostoskeskukseen sisälle, avautui silmiemme eteen hienot näkymät. Näki heti, että tässä ostoskeskuksessa on panostettu liikkeiden määrän lisäksi myös designiin. Käytävillä oli tilaa valtavasti, ja nurkan takaa avautui aina aivan uudenlainen maailma. Sisustukseen ja ratkaisuihin oli käytetty luovuutta, ja niissä vuorottelivat tyylikkyys ja leikkisyys.

Pintaratkaisuissa ja sisustuksessa vuorottelivat kiiltävät, uudet pinnat ja niitä tasapainottavat pyöreät muodot ja värit. Yhdessä ne muodostivat tyylikkään, hauskan ja ennalta arvaamattoman kokonaisuuden. Huonekaluina eniten näkyi erilaisia istuimia, joissa lepäillä välillä. Erityisen paljon istuskelemassa näki yllättäen poikaystäviä ja aviomiehiä. Hauskimpia istuimia olivat mielestäni istuimet, jotka olivat nojatuolimaisia, ja joihin eivät sivusta nähneet muut. Niissä sai siis istua kaikessa rauhassa. Näillä paikoilla pystyi lataamaan puhelimia jalkojen lepuuttamisen lisäksi. Myös erilaiset valaisimet olivat vallitsevia elementtejä sisustuksessa. Tässä muutama kuva Mall of Scandinavian erilaisita käytävistä ja sisustuksesta.










Kuten kuvista voi nähdä, on Mall of Scandinavia ihan visuaalisena kokemuksenakin ainutlaatuinen elämys. Olen tätä ennen pitänyt Lontoossa olevaa Westfieldin ostoskeskusta hienona, mutta tämän kokemuksen jälkeen se kalpenee kakkoseksi. Mall of Scandinavia on kuningatar, Westfield siihen nähden herttuatar. Hehee!

Suosikkikohtani ostoskeskuksessa oli erään käytävän katto, joka muodostui valotikuista. Valotikut hohtivat välillä vaaleanroosana, ja toisaalta katsottuna vaaleanviolettina. Ne sopivat loistavasti korkeaan kattoon, ja ne tekivät tilasta uniikin.




Voisin jatkaa vaikka kuinka pitkään Mall of Scandinavian visuaalisen ilmeen hehkuttamista, mutta nyt on kuitenkin aika siirtyä eteenpäin hehkuttamaan itse liikkeitä. Ja liikkeitähän riitti. Olimme etukäteen katsonut ostoskeskuksen nettisivuilta, missä liikkeissä haluamme ehdottomasti käydä. Paikan päällä liikkeiden määrä kuitenkin realisoitui. Niitä oli VALTAVASTI! Tuli melkein hätä, miten ehtisi päivän aikana käydä kaikkialla, missä haluaisi. Ostoskeskuksen aukioloajat olivat klo 10-20, ja saavuimme paikalle klo 12. Käytettävissä oli siis kahdeksan tuntia tehokasta peliaikaa. Voi kuulostaa paljolta, mutta näin suuressa paikassa aika vain hujahti! 

Suuntasimme heti ensimmäisenä River Islandin liikkeeseen, sillä tiesimme sen olevan meidän molempien heikko kohta; siellä menisi aikaa. Niin kuin menikin! Kalusimme liikettä kaksi tuntia vaatteita sovitellen ja asusteita hypistellen. Kesän mallisto oli aivan ihana! Liikkeestä löytyi tyylisiäni klassisia vaatteita, ei siis pelkkiä napapaitoja sun muita höpötyksiä, kuten joidenkin liikkeiden kesämallistoista. RI:llä sattui vielä olemaan pieniä alennuksia, kuten 20% alerekki. River Islandin hinnoissa sellainenkin ale on ihan tuntuva. 





River Islandin jälkeen suuntasimme muihin liikkeisiin. Niitä olivat esimerkiksi Zara, Mango, Cos, Nike, Nilson Shoes, Kiko, Lush, Intimissimi ja Victoria's Secret. Näistä erityisesti  alusvaateliike Intimissimi ja meikkejä myyvä Kiko ilahduttivat, sillä olen tottunut asioimaan näissä italialaisissa liikkeissä lähinnä Italiassa ja Espanjassa. Mukava saada näitä liikkeitä myös pohjoisemmaksi. Lista kaikista liikkeistä löytyy Mall of Scandinavian nettisivuita

Liikkeiden valikoimasta löytyi sekä tavallisia brändejä, että kalliimpia merkkejä. Kalliimmat merkit kuten Michael Cors, Cos, Odd Molly ja Filippa K olivat The Designer Gallery -osiossa, joka oli omistettu design-merkeille. 

Parhaat löydöt tein River Islandilta, Mangosta (jossa oli muuten tuntuvat alennusmyynnit - lähes koko liike -50%) Victoria's Secretiltä ja Cosilta. Cosilla oli muuten ihanan iso liike tässä ostoskeskuksessa. Valikoima oli erittäin laaja. Victoria's Secretiltä löytyi lähinnä kosmetiikkaa, meikkilaukkuja ja alushousuja. Löysin itselleni puoleen hintaan olleen tilavan meikkilaukun, jossa on tilaa  ja omat osiot sekä kasvojenhoitotuotteille että meikeille. 

Mieleeni jäi erityisesti se, että useissa liikkeissä (esim. River Island, Cos) oli lukittavat pukuhuoneet. Jykevä ovi ja lukko tekivät sovituksesta miellyttävää. Mikään ei ole niin ärsyttävää, kuin nykiä liian pientä sovituskopin verhoa puolelta toiselle ja huomata, että toiselle puolelle jää aina päänmentävä rako. Yksityisyys kunniaan!




Liikkeissä kierrellessä myös nälkä pääsi yllättämään. Ostarilta löytyi mukava valikoima erilaisia ravintoloitaja kahviloita. Tämä sushin rakastaja halusi päästä kokeilemaan tämän ostoskeskuksen sushia. Ruoan sai nopeasti, ja se oli hyvää! Ei elämäni parasta sushia, mutta maukasta silti. Sushi on siinä mielessä ihana ruoka, ettei siitä tule ähkyä ja turvottavaa oloa. Erinomainen ruoka siis shoppailijalle, joka haluaa sovitella vaatteita vielä syömisen jälkeenkin! :D



Eräs erityinen kunniamaininta täytyy tälle ostoskeskukselle vielä antaa. Se kunniamaininta menee vessoille. Kyllä, luit aivan oikein: vessoille. Ensinnäkin, niitä oli joka kerroksessa. Toiseksi, ne olivat ilmaisia. Kolmanneksi, ne olivat siisteimmät julkiset WC:t, joita olen koskaan nähnyt. Tällaiselle bakteerikammoiselle hygienikolle tällaiset veskit olivat riemun aihe koko päivän ajan! Olen vieläkin fiiliksissä niitä muistellessani! 

Vessoihin pääsi hienoa, puuseinäistä käytävää pitkin. Käytävän varrella oli seinään upotettuja hengailupaikkoja, joissa pystyi jälleen kerran lataamaan puhelinta. Nerokasta!  Seinältä löytyi myös vesilavuaari. Käytävän päädyssä oli pieni aula, josta pääsi toista käytävää miesten vessoihin ja toista käytävää pitkin naisten vessoihin. Tilaa oli vessoissa vaikka kuinka, ja pinnat kiilsivät siisteyttään.



Ihan pakko oli lisätä tästä unelmien ostoskeskusvessasta kuva! Harvoin sitä tällaista pääsee todistamaan. Tästä pitäisi ottaa mallia myös Suomen ostoskeskusten vessoihin. Ainakin Rovaniemellä ne ovat usein maksullisia tai epäsiistejä. 

Kokonaisuudessaan Mall of Scandinavia oli kokemisen arvoinen ostoskeskus. Harvoin olen näin vaikuttunut mistään ostospaikasta, mutta tämä ostari oli jo esteettisyydensä puolesta hieno elämys. Silmiä hivelevän ulkomuotonsa lisäksi ostoskeskus tarjosi puitteet mukavalle ja mieleenpainuvalle shoppailupäivälle ihanan ystävän kanssa. Jos pidät shoppailusta ja liikkeiden kiertelystä, saat vietettyä täällä helposti koko päivän. Suosittelen kuitenkin ottamaan mukana kaverin, joka jaksaa myös kierrellä putiikkeja läpi. Tosin, ainahan kyllästyneen kaverin/puolison voi laittaa lepäilemään johonkin hengailupaikoista, tai vaikkapa ostoskeskuksessa sijaitsevaan elokuvateatteriin katsomaan leffaa. Tekeminen kun ei tästä paikasta lopu! 

En yhtään ihmettele, että Mall of Scandinavia on neljän tähden ostoskeskus. Oikeastaan ihmettelen, mitä siihen viidenteen tähteen pitäisi olla lisää. Minun silmissäni kaikki viisi tähteä olisivat olleet ansaitut! Tänne on kyllä päästävä toistekin. Seuraavaa Tukholman reissua odotellessa... <3




- Ilona