keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Suomen 100. itsenäisyyspäivä

''Oi Suomi katso, sinun päiväs koittaa!''



6.12.2017 ja Suomen 100. itsenäisyyspäivä. Olen pukeutunut juhlapäivän kunniaksi sinivalkoisiin vaatteisiin. Pöytä on katettu juhlavasti Suomen lipulla somistettuna. Olen elänyt hengessä mukana monella paikkakunnalla järjestetyissä kunniavartioissa, ja kuunnellut Sibeliuksen Finlandian sekä kokonaisuudessaan että Club For Fiven laulamana. Musiikki on herkistänyt. Olo on kiitollinen siitä, että on saanut syntyä ja asua Suomessa. 

En ehkä ole se kaikilla tavoin perinteisin suomalainen. Inhoan saunaa ja voisin elää pelkällä sushilla. Kuitenkin koen olevani erittäin suomalainen. Minun Suomeni on sellainen, ettei kaikkien tarvitsekaan muovautua yhden muotin mukaisesti. Mitä se minulle tarkoittaa?

Minulle se tarkoittaa sitä, että saan elää puhtaassa ja kauniissa luonnossa. Toivon, että myös vastaisuudessa Suomen luonnolle ja Suomessa tuotetulle ruoalle annetaan sen ansaitsema arvo. Tulevien sukupolvien tulee saada nauttia marjastamisesta, sienestämisestä, luonnossa kulkemisesta, puhtaasta ilmasta, kauniista maisemista ja terveellisesti tuotetusta ruoasta myös jatkossa.

Minulle se tarkoittaa sitä, että kaikki saavat elämäänsä yhteiskunnan tarjoamat samanarvoiset lähtökohdat koulutuksella. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut kouluttautua  (käytännössä) ilmaiseksi Suomessa maisteriksi asti. Nyt peruskoulun luokanopettajana jatkan tärkeää perinnettä siinä, että suomalaiset ja Suomeen saapuneet lapset saisivat yhdenmukaisen ja turvallisen pohjan tulevaisuudelleen kotioloihin katsomatta. Ilmaisen peruskoulun ansiosta kaikilla on mahdollisuus. 

Minulle se tarkoittaa sitä, että yhteiskunnassa tehdään määrätietoisesti töitä tasa-arvon edistämiseksi. Olen katsonut ihaillen monien suomalaisten toimijuutta tasa-arvotyössä. Työn tuloksena on saavutettu paljon, mutta kovista ponnistuksista ja jo saavutetuista asioista huolimatta matkaa perille on vielä. Tasa-arvoisuus kun on jokaisen ihmisen hyvinvoinnin ja ihmisoikeuksien perusta. Tasa-arvoisessa yhteiskunnasta hyötyy jokainen. Suomen tulisi olla turvallinen paikka kaikille täällä oleville ihmiselle.

Maamme, joka sata vuotta sitten itsenäistyi suurten uhrausten, valtavan rohkeuden ja omistautumisen ansioista, ansaitsee juhlapäivänsä. Paljon onnea, rakas Suomi! 

- Ilona

maanantai 4. joulukuuta 2017

Miksi rakastan Lushia + suosikkituotteet x 8

Lush on yksi suurimmista kosmetiikkarakkauksistani kautta aikojen. Okei, ehkä uskallan väittää, että jopa suurin. Syyt siihen ovat seuraavat:

  • Lush vastustaa näkyvästi eläinkokeita.
  • Kosmetiikka on käsintehtyä tuoreista raaka-aineista.
  • Raaka-aineet hankitaan eettisesti reiluissa työolosuhteissa olevilta viljelijöiltä ja tuottajilta.
  • Moni tuote on täysin vegaaninen.
  • Lush panostaa myös kierrätykseen ja ympäristöystävällisyyteen - palauttaessaan 5 tyhjää mustaa rasiaa liikkeeseen saa ilmaisen tuorekasvonaamion. Lisäksi Lush on alkanut valmistaa naked-tuotteita, siis kosmetiikkaa ilman pakkauksia.
  • Tuotteet ovat laadukkaita, eikä hinta kirpaise silti.
  • Yksikään tuote ei ole ollut pettymys.
  • Uusia tuotteita testataan asiakkaalle, jolloin näkee onko se oikeasti sopiva.
  • Tuotteet ovat IHANIA! Oi, niitä värejä ja tuoksuja! (Tuoksu on itse asiassa niin ihana, että minun on pakko käydä aina tuoksuttelemassa liikettä, kun se sattuu vastaan.)
  • Erittäin herkälle iholle on välillä vaikea löytää sopivia hoitotuotteita. Lushista asiantuntijan neuvonnan avulla on löytynyt mahtavia luottotuotteita, joita iho kestää hyvin!
  • Lushissa asiakaspalvelu on ihan omaa luokkaansa. Olen asioinut Lushissa kuudessa eri maassa ja niiden sisällä eri kaupungeissa. Olo on aina yhtä tervetullut sinne mennessä, erittäin ystävällistä ja asiantuntevaa palvelua olen saanut aina, ja lähtiessä olo on kerrassaan hemmoteltu. Aika täydellistä. <3

Tämän listan jälkeen kysymys kuuluukin: miten voisin olla rakastamatta Lushia? 

Valitettavasti Lush ei ole rantautunut pohjoiseen. Netistä voi onneksi tilata loppuvat luottotuotteet, mutta uusia haluan aina päästä testaamaan paikan päälle. Lisäksi asiakaspalvelun, visuaalisen esillepanon ja ihanan tuoksun takia liikkeessä on nautinto käydä. Ei siis liene yllätys, että Helsingin minilomalla suuntasin ystäväni kanssa ensimmäisenä Lushille. Oikein arvioin etukäteen, tunteroinenhan siellä vierähti. 

Mukaan lähti pari vanhaa tuttua kaveria, mutta nyt käytössä erittäin hyviksi havaittuja uusia tuttavuuksia. Suosittelen nyt suosikkejani Lushilta ensin vartalolle, sitten kasvoille.



Lumoavan tuoksuinen joulusesongin Snow Fairy-sarja on kerrassaan hurmaava. Nallekarkeilta tuoksuva suihkugeeli on pakollinen ostos aina joulun alla. 

Oli mukava huomata, että tuotesarja oli laajentunut. Otin testiin Snow Fairy vartalonhoitoaineen. Sitä voi käyttää joko tavalliseen tapaan tai suihkussa. Laiskana rasvaajana olen käyttänyt sitä hoitoaineena. Voide siis sivellään vartalolle suihkussa lopuksi normaaliin tapaan, ja huuhdellaan kevyesti. Iho kuivataan pyyhkeellä taputtelemalla, ettei imeytymässä oleva voide tartu pyyhkeeseen. Ja TSADAM - iho on kosteutettu jo suihkussa! Vartalovoiteelle ei ole enää tämän käsittelyn jälkeen käyttöä. Voide sisältää kirsikkauutetta, mango-, avokado- ja kaakaovoita sekä oliivi- ja manteliöljyä. Suihkugeelin ja voiteen jälkeen koko kylppäri tuoksuu ihanalta!

En voinut myöskään vastustaa saman sarjan palasaippuaa. Se toimii nyt kylppärissä minun henkilökohtaisena käsisaippuana. Saippua sisältää kaakaovoita ja manteliöljyä, jotka tekevät käsistä kivan pehmoiset.


Vartalolle löysin tämän suosikin jo kesällä Roomasta. Buffy-kuorintaa hierotaan kostealle iholle. Sen sisältämät jauhetut riisit, mantelit ja adukipavut kuorivat ihoa hellävaraisesti. Minun erittäin herkkä ihoni ei ole reagoinut millään tavalla tähän kuorintaan. Kirsikkana kakun päällä pala sisältää myös reilun kaupan luomukaakaovoita ja sheavoita, jotka kosteuttavat ihoa tehokkaasti, ja tekevät siitä ihanan pehmeän. Ero ennen ja jälkeen kuorinnan on ihon pehmeydessä on ihan huikea! Olen niin rakastunut tähän kuorintaa, että haluaisin käyttää sitä joka päivä. 

Yhessä nämä vartalolle tarkoitetut tuotteet tekevät suihkussa käymisestä DIY-hemmotteluhoidon kotikylppärissä!

Kasvojen hoitoon esittelen neljä suosikkiani. Niistä ensimmäinen on ihon puhdistukseen tarkoitettu Fresh Farmacy (yllä olevan kuvan vaaleanpunainen pala). Kasvosaippua voi kuulostaa ajatuksena rajulta, mutta toimii erittäin hyvin ainakin minun herkkisiholla. Saippuaa hierotaan ensin vedessä kostutetuille käsille. Liuenneella saippualla pestään sitten kostutetut kasvot, ja huuhdellaan pois. Iho tulee niin puhtaaksi, että se tuntuu suorastaan nihkeältä. Plussana on myös se, että saippua pesee arkimeikin lisäksi myös tummemman silmämeikin kiitettävästi pois. Palan hinta on 12,95€, ja se tuntuu olevan erittäin riittoisa. Täydellistä!

Skin's Shangri La on kosteusvoide, josta en aio hevillä luopua. Se on Lushin valikoiman kostetuttavimpia kosteusvoiteita. Se sopiikin sekä kuivalle että herkälle iholle, sillä se sisältää tuorepuristettuja mehuja ja kylmäpuristettuja öljyjä, jolloin vitamiinit ovat säilyneet hyvin tuotantoprosessissa. En ole tämän kasvovoiteen kanssa tarvinnut normaalisti käyttämiäni tehokosteuttajia kasvoille. Tuoksu on mieto ja miellyttävä.

Täydellisin kasvojen kuorinta ikinä on Let The Good Times Roll. Kun ihon kuorii sillä, se tuntuu niin pehmeältä ja sileältä, että tuntee saaneensa pienen lapsen ihon kasvoihin. Polenta ja maissijauho kuorivat ihon hellävaraisesti, mutta hyvin. Tuote myydään kuorivana putsarina, mutta itse käytän sitä kerran viikossa kasvojen kuorintaan. 

Viimeisenä haluan vielä nostaa esille Catastrophe Cosmetic tuorekasvonaamion. Mustikka ja manteli toimivat tässä naamiossa kosteuttajina. Naamio saa mustikasta sinertävän violetin värin. Se sisältää myös kalamiinijauhetta ja talkkia, jotka poistavat epäpuhtauksia iholta , mutta samalla rauhoittavat ihoa. Tämä naamio on herkän ihon valinta, sillä se myös tasoittaa ihanasti ihon punotusta. Olen niin ihastunut tähän naamioon, että vanhan nyt loppuessa minun täytyy tilata uusi tilalle. Muut naamiot tuntuvat tehottomilta tämän ihanuuden jälkeen. Käytän tätä naamiota kuorinnan jälkeen, ja niiden yhteisvaikutuksesta iho tuntuu kuin uudelta. Niin pehmeältä, sileältä ja hehkuvalta. Tykkään ihan hurjasti!


Siinä olivat minun suosikkituotteeni Lushilta. (Listasta tuli aika pitkä. Hups.) Löytyikö näistä sinulle vanhoja tuttuja, tai kokeilun arvoisia uutuuksia? Entä onko sinulla jokin suosikkituote, jota haluaisit suositella?

Ihanaa maanantaita! <3

- Ilona

Ps. Lush löytyy tällä hetkellä Suomessa vain Helsingistä. Verkkosivuilta tuotteita voi tilata helposti suoraan kotiin. Vaikkapa joululahjaksi jollekin. Tai itselle. ;)

tiistai 28. marraskuuta 2017

Kuukauden kirjavinkki: Orjattaresi

Nyt seuraa paljastus, joka minua hävettää myöntää. Kuulin Margaret Atwoodin Orjattaresi-kirjasta ensimmäistä kertaa vasta tänä vuonna. Löysin romaanin loistavan No Sex and the City-blogin kautta, sekä Helsingin Sanomien artikkelista. Luettuani nämä kaksi juttua tiesin rakastavani kyseistä kirjaa jo ennen sen lukemista. Marssin kirjakauppaan, ja ostin sen kirjahyllyyni. 

Jos ajattelee jo ennen kirjan lukemista rakastuvansa kirjaan, ovat odotukset aika korkealla. Yleensä niin korkeilta pilviltä tipahdetaan alas, kun kohdataan todellisuus. Toisin kävi. Orjattaresi vaikutti minuun voimakkaasti ja peruuttamattomasti. 

Kirja on kirjoitettu vuonna 1985. Tänä vuonna kirjasta otettiin Suomessa pitkästä aikaa uusintapainos. Miksi? Koska se koetaan ajankohtaisemmaksi, kuin koskaan ennen. Ajankohtaisuudesta kertoo myös se, että kirjan pohjalta on tehty uunituore tv-sarja. 

On järkyttävää, että vuonna 2017 dystopia naisia alistavasta kohtelusta äärikonservatiivisessa maassa (joka muistuttaa Yhdysvaltoja, ei islamistisia maita), on nyt ajankohtainen. Syynä ajankohtaisuudelle on kukapa muukaan, kuin Donald Trump. Hänen naisvihamieliset kommenttinsa (esimerkiksi siitä, että aborttia hakevia naisia pitäisi rangaista) osuvat Atwoodin romaanin ytimeen. Siihen, ettei naisella ole enää oikeutta ruumiiseensa. 


Kuva on otettu paikassa ja ei-lavastetussa tilanteessa, jossa ahmin laaturomaanin.

Orjattaresi on yhden orjattareksi alistetun naisen kertomus yhteiskunnasta, jossa kaikki valta on miehillä. Valtaan ovat päässet kristityt fundamentalistit, jotka selittävät sairaita käytänteitä yksittäisillä ja kontekstista irrotetuilla Raamatun säkeillä. Naiset eivät saa lukea. Käskyt tulevat ylempää.

Yläluokan naiset ovat vaimoja, tervekohtuiset naiset synnytyskoneita eli orjattaria herroilleen. Orjattarien kouluttajina ja yläluokan palvelijoina toimivat lisääntymiskyvyttömät naiset. Sääntöjä rikkovat naiset joutuvat prostituoiduiksi tai hirttosilmukkaan. 

Orjattarilla ei ole nimeä. Annettu nimi vaihtuu sen mukaan, kenen herran alaisuudessa sillä hetkellä ollaan. Identiteetti viedään myös pukemalla orjattaret samanlaisiin punaisiin pukuihin. Heidän ainoa tarkoituksensa on tuottaa jälkeläisiä muille. 

Kirja on monella tapaa raastavaa luettavaa. Se, miten naiselta viedään ihmisyys ja jäljelle jätetään kohtu, on raadollista kohdata edes fiktiivisessä kirjassa. Ehkä juuri sen takia, että tietää sen olevan joissakin maailmankolkissa vähemmän fiktiota. Atwood on itse kommentoinut, ettei kirjassa ole sellaista, mitä ei olisi jossain jo tapahtunut. 

Raadollisia ovat myös hetket, joissa päähenkilö muistelee aikaa ennen äärikonservatiivien valtaan nousemista. Silloin elettiin tavallista elämää perheineen ja töineen. Jatkuva huoli aviomiehen ja tyttären hengissä olemisesta ja olinpaikasta leimaa montaa hetkeä kirjassa. Raadollisimpia hetkiä kirjassa ovat myös raiskaukset, joissa orjatar alistetaan siitettäväksi. 

En voi muuta, kuin ihailla Margaret Atwoodin taitoa kirjoittaa. Juoni tempaisee mukaansa magneettisella vetovoimalla. Vaikka osa kirjan kohdista on hyvinkin ällöttävää, ahdistavaa ja rumaa luettavaa, sen haluaa lukea loppuun. Alistamisen kuuluukin olla ällöttävää, ahdistavaa ja rumaa. Mitään muuta se ei ole. Kirja kertoo kuitenkin samalla myös vapaustaistelusta ja vastarinnasta, joten mukana on myös toivoa. Se on myös tärkeä teos näyttämään, minkälainen maailma äärimmilleen viety epätasa-arvoinen ja äärikonservatiivinen yhteiskunta on. 

Se herättää halun vaikuttaa asioihin ja muuttaa niitä. Olla hyväksymättä epäkohtia. Sanoa niistä rohkeammin ääneen. Tämä teos herättää siis ajatuksia ja halun vaikuttaa. Eikö siinä ole monta syytä rakastaa kirjaa? 

Tähän loppuun vielä lause, jota on tänä vuonna käytetty naisten oikeuksia koskevissa mielenosoituksissa Yhdysvalloissa: ''MAKE MARGARET ATWOOD FICTION AGAIN!''

- Ilona


sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Joululahjaideat x 8

Joulu, tuo armas suosikkijuhlani alkaa lähestyä. Ja oikeastaan ihan paras aika vuodesta ylipäänsä. Joulu ja sen odottaminen on tunnelmallista, kaunista ja kutkuttavaa aikaa. Läheisten kanssa yhdessäolo on juhlanvieton kruunu.


Joulu on paljon enemmän, kuin kulutusjuhla. Minulle on kuitenkin tärkeää muistaa läheisiäni jouluna lahjalla. Ydinajatukseni on kuitenkin, etten halua ostaa kenellekään mitään turhaa, enkä liioin stressata asiasta. Lahjan pitää olla lahjan saajalle tarpeellinen ja mieluisa. Turha materia ei palvele ketään: valmistusvaiheessa se kuormittaa turhaan ympäristöä, ja käyttämättä jäävä tavara on kotona vain tiellä. Tämän takia olen jo kuukausi sitten alkanut kerätä puhelimeni muistiinpanoihin idealistaa siitä, miten tänä vuonna muistan läheisiäni. Ensimmäisen muistamisen olen hankkinut jo pari kuukautta sitten. Lista ja hyvissä ajoin liikkellä oleminen on kelpo tapa väistää joulustressi joulun alla. Silloin myös välttyy paniikinomaisessa tilassa kehitetyistä turhakejoululahjoista, jotka hankitaan 23.12. juuri ennen kauppojen sulkemisaikaa, kun mitään muutakaan ei nyt keksinyt.

Välillä oikeanlaisen lahjan keksiminen voi tuottaa päänvaivaa. Kokosin tähän pienen listan siitä, minkälaisia yleisiä ideoita minulla on takataskussa joululahjoihin. Hintahaarukka on ilmaisesta ylöspäin.

  • Anna toiselle jotakin, mitä et itse enää tarvitse. Vitriiniin tai vaatekaappiin voi kertyä joskus asioita, joita ei enää itse tarvitse. Jollekin kyseinen asia voisi kuitenkin olla tarpeellinen ja mieluisa. Jos esimerkiksi ystäväsi on aina ihastellut kaunista ja vähän käytettyä laatuneuletta tai kaulakoruasi, mikset antaisi sitä hänelle kiertoon, jos se jää itselläsi käyttämättä? En tarkoita nyt siis minkään kenelle tahansa turhan esineen laittamista kiertoon, vaan toisen ilahduttamista hienolla mutta ekologisella lahjalla. Itselläni on jo pari tällaista lahjaa tälle joululle mielessä. En voi niitä kuitenkaan paljastaa, sillä yllätys jäisi näiltä henkilöiltä aattona kokematta! :D
  • Auttamisen lahja. Onko läheisesi todella väsähtänyt? Oletteko niin läheisiä, että voisit tarjoutua joululahjaksi auttaa siivoamaan tai valmistelemaan joulua? Perheelliselle voisi tarjota lahjaksi lastenhoitoapua treffejä tai omaa aikaa varten. Aineeton auttamisen lahja voi jossakin tilanteessa olla se ilahduttavin. 
  • Kiva ilta yhdessä. Tarjoa läheisellesi ilta teatterissa, leffassa, konsertissa tai suosikkiravintolassa. Yhdessä vietetty aika on parhautta.
  •  Laadukasta luettavaa. Se perinteinen. Mutta; mikä olisikaan ihanampaa, kuin käpertyä joululomalla viltin alle hyvää kirjaa lukemaan? Jos et osaa päättää, mikä kirja miellyttäisi lahjan saajaa, voit turvautua esimerkiksi Finlandia-voittajiin. Ne ovat palkittuja kirjoja, eli taatusti laadukasta luettavaa. Myös lahjakortti Suomalaiseen kirjakauppaan ilahduttaa lukemisen ystävää. Itse olen ollut ihan mielissäni lahjakortista sinne - sopivalla hetkellä voi hakea arkeen luksusta valitsemalla romaanin ihan itse. Olen myös antanut kirjasuosituksia täällä, täällä ja täällä
  • Suomalaista uutta designia. Korujen ystäville suosittelen Suomessa suunniteltuja ja valmistettuja koruja, esimerkiksi Uhana Designilta, MoiMoilta YO ZENilta, Mori Collectivelta, Pilke Designilta, Via Minnetiltä . Niitä voi tilata esim. Katokon nettisivuilta, Weecosilta ja Nudgelta
  • Pehmeä paketti niin ikään suomalaista designia. Esimerkiksi R-Collectionilta löytyy collegeasuja mitä ihanimmissa väreissä. Tai miten olisi eettisesti valmistettu Uhana Designin lämmin pipo tai muu ihana vaate? (Pehmeisiin pakettiin suomalaisia vaatteita löytyy edellisen kohdan nettisivuilta.)
  • Maksa kirjojen ystävälle BookBeat, televisiosarjojen ja leffojen intohimoiselle katsojalle Netflix tai HBO Nordic, musiikin ystävälle Spotify. Voit itse määritellä, kuinka moneksi kuukaudeksi maksat palvelun lahjan saajalle.
  • Leivo lahja. Jos lahjan saaja on samalla paikkakunnalla, vie maistuva itse tehty lahja suoraan kotiovelle. Esimerkiksi jouluinen kakku tai itse tehty limppu ovat ihania lahjoja. Syötävän lahjan voi viedä vastaanottajalle jo ennen joulua, jolloin joulun makuja päästään maistelemaan ennen aattoa. Aatoksi kun on monessa taloudessa varattuna jo yllin kyllin ruokaa. 

Toivottavasti listasta oli jollekulle apua. Olisi mukava kuulla, jos löysit siitä hyödyllisen vinkin. <3

Rauhaisaa joulunodotusta!

- Ilona

tiistai 21. marraskuuta 2017

YO ZEN hurmaa



Viime kesänä huomasin Instagramissa, että YO ZENilla on meneillään tyylikilpailu. Kilpailuun pystyi osallistumaan pukeutumalla johonkin heidän koruistaan, ja lisäämällä tietyt tunnisteet. Olin sillä hetkellä Interrailillä, ja mukanani oli suosikkikorvikseni YO ZENilta. Samana päivänä kun huomasin kilpailun, pyysin parempaa puoliskoani ottamaan kuvan minusta ja koruista Garda-järven rannalla. 

Yllätykseni oli suuri, kun kuulin olevani yksi voittajista. Oi sitä riemun määrää, kun pääsin valitsemaan voittajalle luvattua korua YO ZENin upeasta mallistosta! Olin pitkään himoinnut tiettyä riipusta mallistosta, ja päädyinkin valitsemaan Dove pendant -korun. YO ZEN tekee niin kauniita koruja, että olisin voinut ottaa niistä ilomielin kyllä mitkä tahansa. Arvostan suomalaista designia ja Suomessa tehtyjä tuotteita suuresti. YO ZEN on yksi ehdottomia suosikkejani omintakeisella graafisella ja kauniilla tyylillään.

Iloni oli suuri, kun postissa saapui tämä kaunis koru. Lisäksi rasiasta löytyi ihana ja mieltä lämmittävä kortti. <3 




Koru on ollut kovalla käytöllä. Se laskeutuu kauniisti juuri oikealle kohdalle. Näyttävän kokonsa ansiosta se sopii parhaiten muuten yksinkertaisiin asukokonaisuuksiin. Eniten olen käyttänyt sitä eri väristen yksiväristen neuleiden, puseroiden ja mekkojen kanssa. Puu ja valkoinen pääsevät oikeuksiinsa monien eri värien kanssa. 

Kiitos hurjasti YO ZEN tästä lahjasta. Teette upeaa työtä! 

- Ilona

Ps. YO ZENin koruja pääsee tilaamaan kätevästi esim. täältä.


Voit seurata blogia kätevästi Instagramissa @nennenblogi!

torstai 9. marraskuuta 2017

Rakkautta ensisilmäyksellä Uhana Designiin


Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Kauniit värit, upein koskaan näkemäni kuosi, materiaaleina silkki ja puuvilla, suomalaista suunnittelua,  malli monikäyttöinen ja rento. Sillä hetkellä, kun näin ensimmäisen kerran Uhana Designin Green Leaves -kietaisumekon tiesin, että se tulee olemaan minun mekkoni. 

Siinä kuitenkin meni pieni hetki. Ihastelin kuukausia kietaisumekkoa nettisivuilta, kunnes eteeni osui vastustamaton tarjous. Rovaniemeläisen Your Piece of Finlandin sivuilla mekko oli -20% alennuksella. Tilasin mekon saman tien, ja noudin sen myymälästä seuraavana päivänä. Rakkaus ensisilmäyksellä ei pettänyt - mekko on ollut siitä lähtien luottovaate. 

Kuten aiemmin blogiani lukeneet tietävät, tykkään suosia vaatevalinnoissani suomalaista. Minulle on tärkeää myös se, että materiaali on laadukasta luonnonkuitua, eikä muovipohjaista keinokuitua. On ilahduttavaa, että Uhana Designilla näyttää olevan kautta linjan käytössä laadukkaat materiaalit. 

Olen käyttänyt tätä vaatetta sekä mekkona että kimonona. Mekoksi sen saa kietaisemalla. Auki ilman vyötä se on ihana kimono. Loppukesästä pidin mekkoa sellaisenaan, syksyllä alla on ollut poolomekko. Kimonona pidettäessä alle voi niin ikään valita joko kevyempää tai paksumpaa. Arvostan suuresti vaatteessa tällaista monikäyttöisyyttä - sama vaate voi parhaimmillaan toimia muunneltuna kaikkina vuodenaikoina. 

Pakko sanoa pari sanaa vielä mekon kuosista. Vihreiden lehtien printti on niin ihana, etten ehkä kestä! Löydän kuosista edelleen uusia yksityiskohtia, kuten hentoja kieloja. Vaikka kuosi on omalla tavallaan räväkkäkin, ei se silti kyllästytä. Myös räväkkä voi olla ajaton. Ja ajaton vaate on kestävään kehitykseen suuntautuva valinta.

Kietaisumekko: Uhana Design, poolomekko: Vila, kengät: Vagabond.

Kuvat on otettu Helsingissä, jossa kävin muutama viikko sitten pyrähdyksen syyslomalla. Niin saatiin ikuistettua vihreälehtinen mekko keltaisten lehtien lomassa. 

tiistai 31. lokakuuta 2017

Kuukauden kirjavinkki: Akvarelleja Engelin kaupungista

Kaunokirjallisuus olisi voinut saada nimensä Jukka Viikilän teoksen Akvarelleja Engelin kaupungista mukaan. Siinä on nimittäin romaani, joka on kielellisesti ennen kaikkea kaunis. Niin kaunis, että runollisuudessaan sen lukeminen oli kuin proosan pilvenhattaroilla kävelemistä. Kevyttä, herkkää, aistit aukaisevaa. Samaan aikaan kuitenkin voimakasta ja paikoin traagistakin.

Viikilä voitti kirjasta Finlandia-palkinnon vuonna 2016. Minä luin kirjan vasta tänä syksynä. Sen lukeminen oli nautinnollista. Kirja etenee lyhyinä kappaleina, mikä tekee muuten runollisesta tekstistä nopeaa luettavaa. Lukemista kuitenkin hidastaa se, että joitakin yksittäisiä virkkeitä tai kokonaisuuksia haluaa jäädä makustelemaan ja hekumoimaan - näin kaunista kirjoitettua suomen kieltä pääsee harvoin lukeman.




Akvarelleja Engelin kaupungista kertoo saksalaisesta Johan Carl Ludwig Engelistä, jonka Helsingin uudelleenrakennuskomitea on valinnut arkkitehdikseen keväällä 1816. Hän muuttaa perheensä kanssa Helsinkiin, joka on vielä silloin enimmäkseen vaikeakulkuista vuorta. Kirja on hänen yöpäiväkirjansa, jossa hän suunnittelee Helsingin rakennuksia sekä pohtii elämäänsä ja valintojaan. 

Vaikka kirja on fiktiivinen, kuvittelin sen koko ajan olevan oikea päiväkirja. Tuntui siltä, että pääsisi kirjan kautta kurkistamaan 1800-luvun todellisuutta. Vaikka kirja on kirjoitettu Engelin näkökulmasta, tuo se myös paljon esille ajan tapahtumia ja sen aikaista kulttuuria. Teos on kiehtova kaunokirjallinen teos myös historian näkökulmasta. 

Tiivistettynä: kirja on kaunis, runollinen, liikuttava ja voimakas mestariteos, joka ansaitsee tulla luetuksi. Suosittelen tätä kirjaa kaikille sellaiseen hetkeen, kun pystyt oikeasti pysähtymään kauniin kirjan äärelle. 

Jätän omani vähäksi aikaa kirjahyllyyni. Ehkä lainaan sitä ystävälle. Ja sopivan hetken kuluttua luen sen uudelleen. 

- Ilona

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Pieni Karhunkierros

Syyslomani koostui kolmesta pienestä reissusta. Ensin viikonloppu Levillä, sen jälkeen muutama yö Rukalla, ja vielä pikainen miniloma Helsingissä. Kaiken tämän jälkeen ehdin olla vielä kaksi päivää kotona, ja viettää aikaa etelästä tulleen mummini kanssa. Saattaa kuulostaa jonkun korvaan liian täyteen ahdetulta lomalta, mutta minulle se oli tarpeellinen arjen rutiineista irtaantuminen juuri tuollaisenaan. Sopivasti rauhoittumista luonnossa, kaupunkiaikaa pääkaupungissa sekä laatuaikaa monen tärkeän ihmisen kanssa. Vaikka paikka vaihtui tiuhaan, ei loma tuntunut suorittamiselta vaan päin vastoin: tunsin oloni rentoutuneemmaksi kuin aikoihin.

Ruka valikoitui minun ja kihlattuni matkakohteeksi yhteisille lomapäivillemme, sillä halusimme vaeltaa Pienen Karhunkierroksen Oulangan kansallispuistossa. Se on ollut puheissamme tarkoitus toteuttaa jo pitkään, joten oli korkea aika ryhtyä tuumasta toimeen.

Rukalta oli parikymmenen kilometrin ajomatka Pienen Karhunkierroksen alkuun. Pohjoisen syyslomaviikko näkyi jo parkkipaikalla, joka oli tupaten täynnä autoja. Itse reitillä porukka onneksi jakaantui aika kivasti, ja ruuhkaa oli ainoastaan taukopaikoilla.

Pieni Karhunkierros on siis 12 kilometrin vaellusreitti Oulangan kansallispuistossa Kuusamon liepeillä. Iso Karhunkierros on 80 kilometriä pitkä, joten pienempi on vain osa tuota useamman päivän vaellusmatkaa. Pienen Karhunkierroksen arvioitu vaellusaika on 5 tuntia.


Pieni Karhunkierros paljastui kerrassaan kauniiksi reitiksi. Sen ydin olivat kuohuvat kosket, jonka pauhu kuului pitkälle reittien varrelle. Rakastuin totaalisesti kosken pauhaavaan ääneen. Minun teki mieli jäädä kuuntelemaan sitä silmät suljettuina ties kuinka pitkäksi aikaa. Pauhaavan kosken äänessä on yhtä aikaa jotakin niin voimakasta, kaunista ja rauhoittavaa. 

Koskia ylitettiin useammassakin kohdassa riippusiltoja pitkin. Muuten reitti vaihteli polkuina, pitkospuina ja portaina. Välillä nousut ja laskut olivat melko pitkiä. Haastavaksi reitin kulkemisen juuri sinä päivänä teki se, että edellisenä päivänä oli satanut lunta, ja yöllä vettä. Sen seurauksena reitti oli löllyvän ja liukkaan mudan peitossa. Polut olivat siis niin liukkaita,  että jokaista askelta sai varoa. Pitkospuut ne vasta liukkaita olivat, kun muta oli kulkeutunut jo valmiiksi märkien pitkospuiden päälle. Itse kävely ei siis ollut varsin nautinnollista mutaa pitkin liukastellessa. Välillä polkujen varsilla mutaa oli koko polun pituudelta, ja ympärillä oli märkä ja upottava suo. Ja minulla pöljällä oli lenkkarit (eikä vaelluskengät) jalassa. Pääsin ne yli osittain kuivin jaloin, sillä vaelluskengillä kulkeva seuralaisena halusi asettaa jalkansa minun kulkuvälineiksi; hän siis meni seisomaan keskelle mutaa ja minä ylitin mutalammikon hänen kenkiensä päältä. Naureskelin loppumatkasta, että eipä olisi onnistunut tämä reitti näin kuivin jaloin kenenkään muun kanssa. Kerran meinasin lentää kunnolla nurin riippusillalle astuessani, mutta sain kaiteista viime hetkellä kiinni. 

Matkan varrella pääsi todistamaan mitä upeimpia maisemia. Kuovuvia koskia, joiden ääni hurmasi. Valtavia korkeuseroja jyrkänteen reunalta alas katsoen. Kauniita metsämaisemia. Tällaiset paikat ovat kansallisaarteita. Useamman kerran reitin aikana päässäni alkoi soida Scandinavian Music Groupin Joet, korvet, niemet, jota olen iät ajat kuunnellut, ja jota olemme myös yhdessä musisoineet.


Hankalasta liukkaasta maastosta huolimatta kiersimme Pienen Karhunkierroksen tarkalleen viidessä tunnissa. Mukaan mahtui paljon pysähdyksiä ja maisemien ihastelua. Kierroksen jälkeen oli ihan mahtava fiilis. Päivä ulkona luonnon keskellä teki sekä keholle että mielelle niin hyvää. Ajattelimme molemmat, että joskus olisi hienoa vaeltaa myös Iso Karhunkierros.  Haaveissa olisi toteuttaa se komeimman ruskan aikana. Ehkä jonakin päivänä vielä. 

Kierroksen jälkeen tapahtui myös jotakin historiallista. Minä, epäsuomalaisesti mutta julkisesti saunomista kaikin puolin inhoava ihminen, ilmoitin haluavani tänään saunaan. Samanlaisen ilmoituksen kuulee tästä suusta noin kerran vuosituhannessa. Ulkona vietetty päivä (ja sen jälkeinen pieni vilu) tekevät ihmeitä.

Loppuun vielä haluan jakaa havaintoihini perustuvan muistilistan Pienelle Karhunkierrokselle (tai muullekin päivävaellukselle) lähtijöille.

  • Varaa kävelemiseen ja maisemien ihasteluun aikaa. Kiireen tuntu ei kuulu luonnossa liikkumiseen. (Huomioi tämä erityisesti syksyllä, jolloin pimeä tulee alkuillasta.)
  • Oikeanlaiset varusteet ovat tärkeät. Kengiksi mieluiten vaelluskengät, ulkovaatteina sateen- ja tuulenkestävät varusteet. Kerrospukeutuminen kannattaa. Reppuun mukaan ylimääräinen lämmin paita, jonka voi laittaa  päälleen taukopaikalla.
  • Reppuun mukaan juotavaa, retkievästä, istuinalusta (ellet halua kastella takamusta taukopaikalla), tulitikut, puukko ja vessapaperia. (Huusseissa ei sellaista ylellisyyttä ole tarjolla.)
  • Kärsivällinen ja positiivinen asenne auttavat sekä välillä vaikeakulkuisen maaston kanssa, että kanssakulkijoiden sietämisessä. :D
Leppoisaa sunnuntaita kaikille!

- Ilona

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Hotel Katajanokka - hyvällä tavalla ei-perinteikäs

Kävimme loppuviikosta ystäväni kanssa yhden yön miniloman Helsingissä. Ihanasta pyrähdyksestä pääkaupunkiin on tulossa postauksia myöhemmin. Tänään haluan kertoa teille vallan ihanasta hotellista, jossa yövyimme. 

Myönnettäköön heti alkuun, että löysimme Hotel Katajanokan booking.comin tarjouksesta. Hotelliyö siis sattui olemaan sivuston päivän tarjouksena, kun etsimme pienelle reissullemme yhden yön majoitusta. Alennus oli tuntuva, sijainti hyvä ja kuvat edustavat - buukkasimme hotellin samalla istumalla.

Saavuimme hotelliin illalla. Suoraan sen eteen pääsi keskustasta ratikalla numero 4, mutta matkan voisi halutessaan myös kävellä. Matkalaukkujen kanssa ratikka oli kätevä.

Heti sisäänkirjautumisen yhteydessä hotelli teki vaikutuksen. Yleisilme oli siisti, ja asiakaspalvelija huikean ammattimainen! On harvinaista osata näyttää vakavalta, ja olla silti hauska ja asiallinen. Saimme kuulla palan hotellin historiaa samalla, kun sisäänkirjautumista tehtiin. 


Hotel Katajanokka on avattu vuonna 2007. Rakennus on toiminut ennen hotellia lääninvankilana ja tutkintavankilana vuodesta 1837 vuoteen 2002. Ennen hotellin avaamista oltiin rakennukseen tehty mittavia kunnostustöitä. Kunnostuksessa ja stailauksessa ollaan onnistuttu erinomaisesti; kiehtova ja erikoinen rakennuksen historia näkyy nykyisessä olemuksessa tyylikkäällä ja sopivalla tavalla. Moderniin ja siistiin sisustukseen on yhdistetty vankilan elementtejä hyvällä maulla. Keskikäytävä, ulkoseinä ja linnan muuri ovat museoviraston suojeluksessa. 

Kunnostustöiden yhteydessä oltiin huomattu, että vankilassa oltiin kaivettu salakäytävä miesten osastolta naisten osastolle. Tällaiset historiaan liittyvät yksityiskohdat ovat kiehtovaa kuultavaa. Rakennuksen historia ja sen näkyminen tekevät tästä hotellista hyvällä tavalla ei-perinteisen hotellin. 

Saimme huoneen alemmasta kerroksesta. Meille kerrottiin, että huone on yhdistetty kolmesta sellistä, joista yhdessä on ollut kuudesta seitsemään vankia. Astelimme huoneeseen jännityksissämme, sillä pohjustuskertomus teki sinne menemisestä ainutlaatuista. Ei uskoisi, että niin tyylikäs ja kaunis huone on joskus ollut kolmena sellinä. Olimme huoneeseen kaikin puolin erittäin tyytyväisiä: tilava, käytännöllinen, moderni ja tyylikäs. Plussana vielä se, että sängyt olivat erittäin muhkeat ja mukavat!


Aamiainen oli perinteinen suomalaisen hotellin aamiainen. Raaka-aineet olivat kuitenkin todella laadukkaita, mikä teki aamiaisesta tavallista laadukkaamman. Aamiaisen yhteydessä pystyi käydä katsomassa ryhmäselliä, joka oltiin jätetty siihen kuntoon, missä se on ollut 1800-luvulla. Se oli hurjan näköinen! Myös eristysselliä pääsi katsomaan.

Ajatus entisessä vankilassa nukkumisesta voi tuntua pelottavalta. Sitä se ei kuitenkaan ollut - päinvastoin rakennuksen historia toi hotelliin vain lisää mielenkiintoisuutta. Tulipahan kerran elämässä yövyttyä vankilassa! :D Tosin, tähän vankilaan voisi palata vielä uudelleen. Nukuimme siellä makeasti ja viihdyimme erittäin hyvin.

Syyslomaviikon postauksia on tulossa blogiin lisää myöhemmin!

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille! 

- Ilona

keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Ripaus kimallusta/COS





Arkivaatteet ovat vaatekaapin tärkein kulmakivi, sillä ne puetaan ylle päivittäin. Tärkeitä ovat kuitenkin myös ne harvemmin käytettävät vaatekappaleet. Ne, joita ei laiteta päälle tavallisena työpäivänä, vaan joita säästellään spesiaalimpaa hetkeä varten. Arkivaatteista saa iloa arkeen; harvemmin käytettävä vaate tekee spesiaalista hetkestä vielä erityisemmän. Saattaa kuulostaa pinnalliselta, mutta esteetikko ei tälle ajatukselle mahda mitään - vaatteet kun ovat yksi itseilmaisun keino.

Tähän himmeästi kimaltelevaan neulemekkoon rakastuin ensisilmäyksellä Rooman COSin liikkeessä. Ei auttanut muu, kuin raahautua painavan ja paksun neulemekon kanssa sovituskoppiin 35 asteen helteessä. Tilanteena absurdi, mutta mielessäni pilkahti jo tuleva syksy ja talvi Suomessa. Siihen pimeyteen ja kylmyyteen ruusukultainen kimmellys on enemmän, kuin paikallaan. Niinpä alennuksessa ollut neulemekko lähti mukaani Roomasta Lappiin odottelemaan kylmenevää säätä.

Mekko pääsi alkusyksystä päälle ensimmäistä kertaa, kun lähdin katsomaan Teatterisotaa, jossa Rovaniemen teatterit kisaavat leikkimielisesti parhaan teatterin tittelistä. Kulttuurimeno oli kiva tapa korkata mekko käyttöön. Mekkoon yhdistin suomalaisesta poronnahasta tehdyt ruusukultaiset Via Minnetin näyttävät korvikset. Huulilla oli testissä uusi Zuii Organicin huulipuna, johon olen ihastunut sittemmin perusteellisesti. 

Onnistuneen vaateostoksen tunnistaa siitä, että se päällä on helppo ja mukava olla. Sitä ihastelee vaatekaapin rekissä, ja haaveilee seuraavasta tilanteesta, kun sen pääsee päälleen laittamaan. Tästä mekosta on tullut minulle juuri sellainen. Sen rento leikkaus, ihana pyöreä pääntie, kääräistävät hihat, lämpö ja ruusukultainen kimallus tuovat minulle iloa. Sellaista iloa, mitä materiasta voi parhaimmillaan saada. Ei sitä elämän tärkeintä, mutta ajoittain kivaa ja piristävää. :)

Mekko: COS, korvikset: Via Minnet, kengät: Vagabond.
Toivon jokaisen viikkoon ripauksen kimallusta! <3

- Ilona