torstai 24. elokuuta 2017

Finlayson, olet huippu!

Olen lukenut tänään Finlaysonin palkkatasa-arvoon kantaaottavasta tempauksesta Lapin Kansasta ja Helsingin sanomista. Artikkelit luettuani oloni on ollut riemukas - jopa riehakas ja hieman liikuttunut. On nimittäin aika harvinaista, että joku yritys ottaa näin konkreettisella ja näkyvällä tavalla kantaa siihen, ettei Suomessa olla saavutettu tasa-arvoa palkoissa.

Tilanne on se, että Suomessa naisten euro on 0,83€, kun vertaillaan keskipalkkoja. Siis edelleen, vaikka asia on ollut tutkittu ja yleisessä tiedossa ja surullisen pitkään. Finlayson haluaa nostaa asian jälleen keskusteluun, ja syyskuussa naiset maksavat euron tuotteesta 83 senttiä heidän myymälöissä. Miehille hinnat ovat kampanjan ajan normaalit. 

Ei voi muuta kuin ihailla tätä nerokasta konkretiaa, millä he pyrkivät saamaan tärkeästä asiasta keskustelua aikaiseksi. Ja siinä he ovat onnistuneet - kampanja on noussut otsikoihin jo sen julkaisemisen ensimmäisenä päivänä! Kirsikkana kakun päälle; Finlayson lahjoittaa naisten ja miesten välisen hintojen erotuksen kampanjan ajalta Naisasialiitto Unioni ry:lle järjestön toimintaan tasa-arvoisten palkkojen saavuttamiseksi. Todella ihailtavaa ja innovatiivista toimintaa!

Ihailen myös Finlaysonin pelottomuutta tuoda palkkatasa-arvot keskusteluun näin räikeällä tavalla. Helsingin Sanomien artikkelissa kerrotaan, että toimitusjohtaja Jukka Kurttila tiedostaa heidän luultavasti rikkovat kampanjassaan lakia, mutta eivät halua sen estää heitä puhumasta vääryydestä. Lapin Kansan artikkelissa hän puolestaan sanoo, että hän pitää velvollisuutenaan puhua tästä epäkohdasta välittämättä siitä, pahoittaako joku mielensä.

Ja mieltähän on pahoitettu. Tämän voi todeta vain vilkaisemalla Helsingin Sanomien artikkelin kommenttiosion alkua, jota lukiessa tuntee helposti menettävänsä uskon ihmiskuntaan. Kurttila tiivistää HS:n sivuilla ajatuksensa niin hienosti, ettei minulla ole siihen juuri lisättävää:

”Suomessa ihmettelen tätä miesten raivoa. Jos näkisin jonkun ottavan puheeksi palkkatasa-arvon korjaamisen, niin jumalauta pitäisin suuni kiinni siinä kohtaan. Sieltä ovat peräkammarin ihmiset nousseet taas puhumaan.”

Yksi yleinen öyhötyksen aihe palkkatasa-arvon vastustajilla on se, että naisethan itse valitsevat mennä matalapalkkaisille aloille töihin. No, naisvaltaiset alat eivät ole sattumalta matalasti palkattuja. Naisvaltaiset alat on arvotettu yhteiskunnassamme vähempiarvoisiksi, kuin perinteiset miehiset alat. Sen vuoksi niistä myös maksetaan vähemmän palkkaa, vaikka työn vaativuus ja stressaavuus eivät jää kakkoseksi muihin aloihin verrattuna (esimerkkinä vaikkapa sosiaali- ja terveysala). 

Yhteiskunnan arvot näkyvät palkoissa. Sen vuoksi olen äärimmäisen tyytyväinen siitä, että Finlayson käyttää näkyvyyttään tasa-arvon edistämiseksi yhteiskunnassamme. Tällaisia tempauksia tarvitaan lisää. Jo se, miten paljon raivoa tämä kampanja on joissakin ihmisissä aiheuttanut, on osoitus siitä.

Alla olevassa kuvassa on coolein kangaskassini. Sen sanoma liittyy juuri tähän. Haluan nähdä tulevaisuuden, jossa vallitsee tasa-arvo. Tällä hetkellä näin ei ole. Finlayson kantaa oman kortensa kekoon sen eteen. Tehdään muutkin niin, ja luodaan tulevaisuus tasa-arvolle.


- Ilona

Ps. Syyskuussa suuntaan Finlaysonille shoppaamaan. <3


keskiviikko 23. elokuuta 2017

Rakkaudesta Marimekkoon - Sinivalkoista pystyraitaa


Mekko & laukku: Marimekko, korvikset: MOIMOI, balleriinat: Clou.

On taas aika hurahtaa Marimekkoon. Löysin kesällä huimasta alennuksesta Anette-mekon. Siinä minua viehätti heti ensisilmäyksestä Marimekolle (ah, niin tyypilliset) pystyraidat. Tummansinisellä pohjalla valkoiset raidat ovat kivan raikkaat. Olen muutenkin hurahtanut tänä kesänä juuri sinisen ja valkoisen yhdistelmään.

Mekko on 100% puuvillaa, ja tuntuu erittäin miellyttävältä päällä. Pidän sen A-linjaisesta mallista ja asiallisesta pituudesta. Tämä on juuri niitä vaatteita, jonka voi aamulla vain heittää päälle sen enempää miettimättä. Se sopii lähes tilanteeseen kuin tilanteeseen, eikä se vaadi parikseen muuta, kuin sukkahousut tai ehkä neuleen kylmemmällä kelillä. 

Olen yhä enemmän ja enemmän alkanut kiinnittää vaatehankinnoissani huomiota sen materiaaliin ja alkuperään. Pyrin suosimaan suomalaisuutta. Haluan kulutusvalinnoillani tukea suomalaista työtä, sekä olla mahdollisimman varmoilla vesillä vaatteen eettisyydestä. Marimekon vaatteet suunnitellaan Suomessa, mutta valmistetaan nykyään ulkomailla. Tämä mekko on tehty Virossa, eli lähellä kuitenkin. Luotan siihen, että Marimekko pitää kiinni eettisistä olosuhteista ja palkoista työntekijöille myös ulkomailla. Muita suomalaisia merkkejä, joilta olen viime aikoina ostanut vaatteita, ovat Uhana Design ja R-Collection. Niistä asiaa blogissa lisää myöhemmin. :) 


Tästä vaatekappaleesta on tullut samantien luottomekkoni. Se on ollut ylläni vähintään kerran viikossa sen jälkeen, kun olen hankkinut sen. Mekko oli Napapiirin Marimekon outletissa viimeinen laatuaan, ja se on oikeastaan pari kokoa minulle liian iso. Se ei kuitenkaan haittaa ollenkaan, sillä olin kaivannut kaappiini väljää mekkoa, jonka kanssa ei paljoa tarvitse miettiä turvotuksia tai muita. Liian pitkät hihat on helppo kääräistä sopiviksi. Vaatevalinnoissa ei siis tarvitse tuijottaa kokolappua - joskus itselle väärän kokoinen vaate voikin toimia päällä eri tavalla, miltä se näyttäisi omassa koossa. Ja onko koko edes väärä, jos se onkin päällä vain vähän eri tyylinen, kuin se ''oma koko''?


Kivaa loppuviikkoa kaikille! :)

- Ilona

keskiviikko 16. elokuuta 2017

7 syytä lähteä Interrailille

Interrail on yksi eniten ennakkoluuloja herättävimmistä muodoista matkustaa. Useille mieleen pomppaavat adjektiivit, jotka ovat suunnilleen synonyymejä näille: nuhjuisuus, kiire, epäsiisteys, epätietoisuus. Oman kokemukseni myötä voin kumota nämä kaikki. Sen sijaan, että ne olisivat reilaamiseen liittyviä faktoja, ne ovat omia valintoja. Interrailistä voi nimittäin tehdä ihan omannäköisen reissun, ja siinä piilee sen hienous matkustamisen muotona.

Tämän kesän viiden viikon Interrail on ollut valehtelematta elämäni paras reissu. Sen innoittamana haluan rohkaista muitakin lähtemään junalla kiertämään Eurooppaa. Voisin kirjoittaa aiheesta pienimuotoisen kirjan, sillä asiaa siitä riittäisi paljon. Pitkän sepustuksen sijaan tiivistän tärkeimmät ajatukseni listaksi. Tässä siis seitsemän syytä lähteä Interrailille.

  • Sinulla on mahdollista nähdä yhden matkan aikana lukuisia kohteita, joista olet haaveillut. Miten ihanaa, että samaan reissuun voi sisällyttää useita matkustamiseen liittyviä unelmia. (Niissä rajoissa, että ne kuuluvat Interrailin piiriin.) Olen ollut ihan fiiliksissä siitä, että olen samalla reissulla päässyt näkemään Kölnin tuomiokirkon, Kööpenhaminen, Alpit ja Rooman - näin muutamia mainitakseni. Ihan parhautta! <3

  • Näet matkan aikana hienolla tavalla, miten eri maiden tavat ja kulttuurit eroavat toisistaan, ja mitä yhteistä niillä on. On rikkaus tutustua eri maiden tapoihin, ruokiin ja elämään. Esimerkkinä tästä toimii esimerkiksi se, että Saksan täsmällisyys näkyi jo junien aikatauluissa - myöhästelyä ei ollut, ja jo yhden minuutin myöhästymisestä informoitiin selkeästi, ja sitä pahoiteltiin. Italiassa junat taas olivat helposti reippaasti myöhässä, mutta mitäpä tuosta ilmoittelemaan. Tulevat, kuin tulevat. *Tähän käsiä levittelevä ele*

  • Tekeminen ja uusien asioiden näkeminen ei matkan aikana lopu. Toisin sanoen aika ei käy pitkäksi. Voit buukata päivät niin täyteen nähtävyyksiä ja aktiviteetteja, kuin haluat. Tai jättää buukkaamatta. Toisaalta voit halutessasi myös vain hengailla päivän uudessa paikassa, ja ottaa vastaan, mitä se tarjoaa.

  • Interrail on matka, jonka saat itse räätälöidä juuri sinulle sopivaksi. Seikkailija voi lähteä reissuun ilman suurempia suunnitelmia, ja viedä minne nokka näyttää. Yöpyä retkeilymajoissa toisten reissaajien kanssa siellä, missä on tilaa. Suunnitelmallinen ihminen taas voi laatia matkan käsikirjoituksen etukäteen hyvinkin täsmällisesti: katsoa junat etukäteen, varata paikat niihin, varata majoitus hotellista tai majatalosta, tarkistaa julkisten kulkuvälineiden kulku omaan majapaikkaan. Tai sitten matkan voi toteuttaa näiden väliltä.


  • Junassa matkustaminen on oikeasti huippua! Ota ilo irti pidemmistä junamatkoista tekemällä asioita, joita et arkena tarpeeksi ehdi tekemään. Lue kirjaa tai kuuntele äänikirjaa, fiilistele suosikkimusiikkia, kirjoita päiväkirjaa, haaveile ikkunasta ulos katsoen ja tuijottele maisemia, kudo villasukat loppuun - mikä onkaan se sinulle mieluisa tekeminen. Mainittakoon vielä, että junamatkat voivat tuntua myös hienostuneilta. Saksassa ykkösluokassa matkustaville tarjoiltiin ilmaiseksi vähän väliä pientä purtavaa, kuten erittäin maistuvia paperikarkkeja. Se on enemmän, kuin Norwegianin lennoilla ikinä!

  • Lisäksi, junalla matkustamisesta ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa; se kun on ekologisin keino liikkua pitkiä matkoja paikasta toiseen.

  • Reilaaminen on oikeasti helppoa. Reittien suunnitteluun on olemassa käteviä sovelluksia, jotka tekevät aikatauluttamisesta todella helppoa. Google Mapsin avulla ei tarvitse suunnistaa paperisten karttojen avulla rautatieasemalta majapaikkaan, vaan voi katsoa reitin puhelimesta. Parhaimmillaan voi laittaa navigaattorin päälle, joka ohjaa perille suorastaan kädestä pitäen. 

Lopuksi haluan vielä korostaa sitä, ettei reilaaminen ole minkään tietyn ihmistyypin matka. Itse en ole pätkääkään seikkailuhenkinen ihminen, ja ostin ensimmäisen rinkkani tätä reissua varten. Lähtökohdiltani olen siis epätyypillinen reilaaja, jos näin stereotyyppisesti halutaan ajatella ennakko-oletuksia. Silti nautin matkasta täysin siemauksin. Lähtisin uudestaan ihan milloin tahansa - vaikka heti! Kyse on eniten siitä, minkälaisen matkan haluat suunnitella. Junalla matkustaminen on vain matkustamismuodon määrittävä tekijä, muuten reissun saa suunnitella ihan omanlaiseksi.

Siinä olivat seitsemän syytä lähteä Interrailille. Mistä muusta reilaamiseen liittyvästä haluaisit kuulla? Kommentoi alle, niin teen asiasta postauksen! :)

- Ilona

Ps. Blogia voi seurata myös Instagramissa käyttäjältä @nennenblogi

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Rakkaudesta Marimekkoon - Kesän paras mekko



Marimekon Zuma-mekko oli kesän Interrailin eniten käyttämäni vaate. Onko helpompaa vaatekappaletta, kuin sopivan löysä ja viileä puuvillainen mekko. Sellainen, jota ei tarvitse miettiä sen päällä ollessa. Siinä se vain viiletti päällä menossa mukana maasta toiseen, ollen aina yhtä vilpoisa ja mukava päällä. 

Vaikka rakastan kauniita vaatteita, on minulle myös mukavuus äärimmäisen tärkeää. Tämän mekon mukavuus piilee sen materiaalissa, mallissa ja kuosissa. 100 % puuvillainen ohut kangas takaa hengittävyyden kovassakin helteessä. Malli on niin mukava, ettei mekkoa edes huomaa päällään. Sitä ei myöskään tarvitse asetella kesken päivän. Kuosi taas puolestaan tuo sen helppouden, ettei tämän mekon kaveriksi tarvitse oikeastaan mitään asustetta tuomaan asuun mielenkiintoa. Kuosi itsessään riittää. 

Kuvat on otettu Itävallan Zell am Seessä erittäin kuumana päivänä, joten hattu on päässä pakon sanelemana. Vansit taas ovat jalassa sen takia, että kävelimme päivän aikana useita kilometrejä. Joskus (tai minun kohdallani lähes aina) asustevalinnat siis ovat olosuhteista riippuvia.

Rakastan sinisen ja valkoisen raikasta yhdistelmää. Vaatekaappiini on reissulta ja sen jälkeen ilmestynyt eniten juuri valkoisia ja sinisiä vaatteita. Onkohan mieltymykseni alitajuisesti yhteydessä Suomen 100-vuotissynttäreihin? :D

Mekko ja laukku: Marimekko, hattu: H&M, kengät: Vans.

Leppoisaa sunnuntaita! <3

- Ilona

torstai 10. elokuuta 2017

Interrail 21 - Miksi rakastan Pietarinkirkkoa

Interrailin toiseksi viimeisenä päivänä halusin viedä Roomassa ensimmäistä kertaa olevan matkakumppanini Pietarinkirkkoon. Olin käynyt Pietarinkirkossa aiemmalla matkallani jo kerran, mutta halusin ehdottomasti nähdä sen myös itse toisen kerran. Se on nimittäin vaikuttavimpia rakennuksia, missä olen koskaan käynyt.

Lähdimme Pietarinkirkkoon melko aikaisin aamulla. Kirkko avataan yleisölle jo kello seitsemältä aamuisin. Me unikeot pääsimme paikalle yhdeksältä, vaikka aikomuksena oli saapua paikalle vielä aiemmin. Oli suuri yllätys nähdä, miten lyhyt jono turvatarkastuksiin oli siihen aikaan. Pääsimme heinäkuussa Pietarinkirkkoon viiden minuutin jonotuksella, mikä on ihan käsittämättömän vähän. Yleensä sinne jonotetaan tuntikausia. Lähtiessämme kirkosta kymmenen maissa, oli jono kiemurtelemassa pitkin Pietarinaukiota useita satoja metrejä. Myhäilimme onnellisina siitä, että vältimme jonottamisen olemalla (kerrankin) melko aikaisia. Tässä siis vinkki kaikille Roomassa kävijöille: et joudu jonottamaan kuuluisimpiin nähtävyyksiin, kun olet aikaisin liikkeellä.

Pietarinkirkko aukioineen on jo ulkoa päin vaikuttava näky. Lukuisat patsaat tekevät paikasta erittäin mahtipontisen ja näyttävän. Aukion hienoutta ei silmissäni ainakaan vähennä yhtään se, että se on suuresti ihailemani Berninin käsialaa.


Kuten aiemmin mainitsin, olen käynyt Roomassa aiemmin. Lokakuussa 2016 Pietarinkirkossa oli kova tungos. Henkilökohtaista tilaa upean kirkon taiteen ihastelulle ei jäänyt - ihmismassa oli valtava.

Tällä kertaa tilanne oli toinen. Astuessani valtavan kirkon ovista sisälle, avautui silmieni eteen kaunis ja kiehtova näky. Näin kirkon ensimmäistä kertaa yhtenäisenä tilana ilman häiriötekijöitä. Herkistyin näyn upeudesta ja kauneudesta kyyneliin. Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun liikutun taiteen äärellä. Tunne on kuitenkin harvoin yhtä vahva heti tilaan astuttuani. 

Tunsin, että nyt näin sen oikean Pietarinkirkon. Osa osioista oli suljettuna hengellisten tilaisuuksien takia. Oli tunnelmallista astella avarassa ja rauhallisessa kirkossa, ja kuulla samalla seurakuntalaisten laulua. Kaiken sen valtavan koristeellisen, näyttävän, taidokkaan ja kauniin taiteen keskellä rauhalliseen tunnelmaan yhdistettynä, koin olevani sillä hetkellä äärimmäisen onnekas. Hymy oli vähintäänkin korvissa asti, kun silmäilin lukuisten taiteilijoiden ja arkkitehtien käsien jälkeä. Myös uskonnollinen tematiikka taiteessa on mielenkiintoista katseltavaa.


Pietarinkirkko on ihan käsittämätön rakennus. On vaikea ymmärtää, miten tällainen taideaarre on kyetty toteuttamaan. Suuri kirkko on lattiasta kattoon pelkkää taidetta. Onneksi näin kulttuurisesti, taiteellisesti ja uskonnollisesti tärkeä rakennus on yleisölle avoin ja ilmainen. Se lukeutuu mielestäni Rooman tärkeimpiin nähtävyyksiin. Jos siis käyt Roomassa, älä missään nimessä jätä käymättä Pietarinkirkossa!

Miksi siis rakastan Pietarinkirkkoa? Tiivistetysti voisi sanoa, että se on ihmisten kätten tekemän kauneuden huipentuma.

- Ilona

sunnuntai 6. elokuuta 2017

Hyvän fiiliksen liikuntaa tunturissa


Tänä kesänä olen oppinut nauttimaan ulkona liikkumisesta ihan uudella tavalla. Vaikka olen käynyt lenkeillä ja kävelyillä  lapsesta saakka, en ole löytänyt siitä aiemmin itseäni koukuttavaa tekijää. Pitkällä Interrailillä kävelemisestä (välillä painavien kantamustenkin kanssa) tuli rutiini. Nautin täysin siemauksin siitä, että pääsin paikasta toiseen omin jaloin. Olin kiitollinen siitä, että terveys salli minun olla paljon jalkojen päällä. Sekään kun ei ole millään tavalla itsestäänselvyys.

Päätin matkalla, että haluan jatkaa hyvän fiiliksen kävelyitä myös kotimaassa. Kesällä ja syksyllä se on vielä Lapissa helppoa, kun ulkona ei pauku jääkautta muistuttavat pakkaset.  Päätös on pitänyt, ja olen käynyt Suomeen palattuani aivan ihania hyvän mielen kävelyitä.

Erityisen ihanan lenkin tein Levillä ollessani. Kiipesimme aluksi portaita pitkin Eturinteen päälle. Reitti oli metsän keskellä luonnon rauhassa. Tälle esteetikolle juuri luonnossa liikkuminen sopii. Saan hyvän mielen siitä, kun saan liikkuessani nähdä samalla kauniita maisemia. Se onkin varmasti perimmäinen syy sille, miksi juuri luonnossa liikkuminen tuntuu niin mielekkäältä. Siitä saa samalla myös silmänruokaa.

Tunturi oli kaunis kesäisessä asussaan. Puut hohtivat vihreyttään. Keltaisten kukkien meri huumasi minut täysin. Kaukana siintävä horisontti näkyi utuisena ja sinisenä. Valkoisen eri sävyissä näyttäytyneet pilvet olivat ikään kuin jämähtäneet paikoilleen värittämään sinistä taivasta. Oli rauhallista, oli hiljaista. Kavereiksi saimme ainoastaan verta himoitsevia hyttysiä.


Tällaisesta liikkumisesta on suorittaminen kaukana. Nykyään lehdissä ja sosiaalisessa mediassa pyörivistä ohjeista ja vinkeistä liikuntaa koskien tulee usein sellainen olo, että liikunta on yksi välttämätön ja hikinen suoritus kaiken muun elämässä suoritettavan lisäksi. Tulos, tulos ja vielä kerran tulos. Monia voi motivoida suoritus- ja tavoitekeskeinen liikkuminen. Oletus siitä, että se motivoisi kaikkia, on väärä. 

On tärkeää, että jokainen löytäisi juuri itselle mielekkään muodon liikkua ja pitää siten yllä fyysistä (ja parhaassa tapauksessa henkistäkin) terveyttä. Minä kuulun niihin ihmisiin, jotka eivät halua suorittaa liikuntaa. Haluan olla sen hyvinvointia tukevaa, ei paineita aiheuttavaa. Ehkä juuri siksi olen lapsesta pitäen tykännyt eniten tanssillisesta liikunnasta - siinä kun mukana liikkumisen lisäksi on musiikki ja itseilmaisu. Keväällä innostuin myös joogasta, jossa aion syksyllä alkaa käydä säännöllisemmin. Siitäkin loisti poissaolollaan suoritusmeininki, ja tilalla oli itsensä kuunteleminen ja rentoutuminen.

Luonnossa liikkuminen on liikkumisen lisäksi esteettistä iloa tuovaa. Sillä on myös positiivinen vaikutus terveyteen: esimerkiksi verenpaine alenee, stressi lievittyy, mieliala kohenee ja fyysiset oireet vähentyvät.  Haluan vielä lopuksi jakaa omat vinkkini siihen, miten luonnossa lenkkeily on helpompi saada motivoivaksi, ja miten siihen saa vaihtelua:

  • Valitse lenkkeilyyn paikka, jossa olet lähellä luontoa. Siirry pois kaupungin ytimestä luontopoluille ja lenkkipoluille, jotka kulkevat metsässä. Jos taas lähelläsi on ranta, voit lenkkeillä rannassa. 
  • Etsi paikka, joka miellyttää visuaalista silmääsi.
  • Jos tykkäät valokuvauksesta, ota lenkille joskus mukaan kamera. Voit saada uutta intoa lenkkeilyyn siitä, että saat bongailla samalla kauniita kuvauskohteita luonnosta.
  • Mikäli et nauti yksin lenkkeilystä, lähde lenkille kaverin kanssa. Kävelytreffit ovat ihana tapa viettää yhdessä aikaa. Olen käynyt monet parhaista keskusteluistani luonnon helmassa kävellessäni.
  • Luonnon äänitehosteiden käydessä tylsäksi, kuuntele lenkkeillessä rauhoittavaa musiikkia tai äänikirjaa. Annan äänikirjalle ison peukun; on ihana kuunnella kaunokirjallisuutta luonnon keskellä.

Levollista sunnuntaita kaikille. <3 Lähden pian viettämään sunnuntaita ystäväni kanssa Ounasvaaralla kävellen. Tein niin myös eilen. Se on hyvä tapa viettää loman viimeinen viikonloppu.

- Ilona


lauantai 5. elokuuta 2017

Asukuvia Alpeilta

Alpit olivat ehkä kuvauksellisin paikka, missä olen koskaan ollut. Upeita, jylhiä vuoria näkyi silmän kantamattomiin. Räpsin maisemista kuvia minkä kerkesin, eikä mikään tuntunut riittävän. Teki mieli saada ikuistettua jokainen kaunis kohta, joka silmiin osui. Siinä huipulla kierrellessä sellaisia kohtia oli aika paljon.

Tällaisissa maisemissa nykyihminen haluaa myös ikuistaa itsensä. Ikään kuin muistoksi, että kyllä sitä on ihan oikeasti itse niissä maisemissa ollut. Vuoristossa tosin tunsin itseni lähes rikolliseksi kuvia otettaessa - tieten tahtoen pilasin olemassa olollani kauniin maiseman kuvasta. Ei vuoristo kaipaa ihmistä kuvaan, se on hieno sellaisenaan. En kuitenkaan voinut vastustaa kiusausta fiilistelykuvista huipulla. 


Liivi, toppi ja housut: River Island.

Kuvissa minulla on ylläni Tukholmasta reissun alussa ostettu River Islandin pitsinen liivi, johon rakastuin ensisilmäyksellä. Se on tyyliltään romanttinen, ja siinä on sopiva ripaus hippityyliä. Sitä voi kesällä käyttää toppien ja mekkojen kanssa, ja kylmemmällä säällä sen voi yhdistää pitkähihaisen kaveriksi. Sen ei siis tarvitse olla vain yhden kauden vaate! 

Housut löytyivät samalla kerralla River Islandilta. Ehkä mukavimmat housut ikinä. Netissä niitä myydään monissa ihanissa eri väreissä. Myös toppi on samaisesta liikkeestä ostettu vuotta aikaisemmin. Siinäpä sattui olemaan River Islandia päällä kerrakseen!



Liivi löytyy nettikaupasta täältä, ja näyttää olevan vielä tuntuvassa alennuksessa. Housut ovat myös edelleen myynnissä täältä. Vaikka nämä vaatteet on itselläni ostettu paikan päältä, on River Island ainoa ulkomainen nettikauppa, josta olen myös tilannut vaatteita. RI:llä koot ovat nimittäin harvinaisen täsmääviä. Jos kokosi on M yleensä, on se kokosi myös River Islandilla. Lisäksi istuvuus liikkeen vaatteissa on mielestäni hyvä. Ne on suunniteltu ja mitoitettu oikeille ihmisille, eikä mallinukkejen päälle. 

Näihin jylhiin maisemiin voisin palata milloin tahansa uudelleen. <3 Postaus maisemakuvista löytyy täältä.

Kesäisen hemaisevaa viikonloppua kaikille!

- Ilona

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Ihaninta Suomeen palaamisessa x15

Kuulun niihin ihmisiin, jotka rakastavat olla matkalla. Olen onnellisimmillani reissatessani: nähdessäni uusia kauniita maisemia, maistaessani ihania makuja, ihastellessani taidokasta arkkitehtuuria, herkistyessäni jonkin taideaarteen äärellä. 

En kuulu niihin ihmisiin, jotka matkalta palatessaan sanovat: 

''Onhan reissussa kivaa, mutta kotiinpaluu on se matkan paras osa''

Sen sijaan olen ihminen, joka voisi sanoa: 

''Rakastan olla matkalla. Kotonakin on mukavaa, mutta mieluummin jäisin vielä pidemmäksi aikaa''. 


Onneksi Suomeen ja kotiin palaamisessa on kuitenkin ne ihanat puolensa. On asioita, jotka tuntuvat reissusta kotiin palatessa erityisen ihanilta. 

  • Vettä saa juoda suoraan hanasta. Se on parasta vettä maailmassa. 
  • Voi syödä tuoreita hedelmiä, kasviksia, vihanneksia ja muuta raakaa ruokaa ilman pelkoa ruokamyrkytyksestä.
  • Huono sää ei harmita samalla tavalla kuin reissussa, koska silloin saa hyvän tekosyyn viettää luvan kanssa kotisohvan nurkkaan käpertyneenä koko päivä Netflixistä suosikkisarjaa katsellen. (Orange Is the New Blackin viides kausi oli aika sutjakasti katsottu. House of Cardsin uusi kausi on aika pitkällä myös.)
  • Saa olla välillä tekemättä yhtään mitään järkevää ilman, että päivä menee hukkaan. 
  • Pääsee syömään kotikaupungissa pitkästä aikaa omissa lemppari ravintoloissa. (Wakkanai Sushi ja Kauppayhtiö Rovaniemellä.<3)
  • Saa käydä ikiomassa lähikaupassa ostamassa tutut ja turvalliset ruokaostokset. On ihana tunne kiertää kaupassa, jossa tietää vaikka silmät sidottuina omien vakituotteiden paikat.
  • Voi laittaa ruokaa omassa keittiössä. Vielä parempaa on päästä äidin patojen ääreen syömään suomalaisia kesäherkkuja.
  • Pääsee käsiksi pitkän reissun jälkeen koko oman vaatekaapin valikoimiin. Ah sitä runsauden määrää, kun on viisi viikkoa käyttänyt vain muutamaa vaatekertaa. 
  • Oman kodin kylppärissä on vaan parasta käydä suihkussa. 
  • On ihana kattaa pöytä pitkästä aikaa omilla astioilla.
  • Saa nauttia reissusta hankituista ihonhoitotuotteista mökin rauhassa. Lush. <3  
  • Voi tuoksutella Suomen kesää. Viiden viikon Euroopan kierroksen jälkeen voin sanoa, että Suomessa kesä tuoksuu parhaalta. Puhtaalta luonnolta, kukilta, kasveilta. Kesältä.
  • Saa ihastella Suomen luontoa kesän kukoistuksessa. Kesäaika on lyhyt täällä, joten sen kauneudesta pitää nauttia täysin siemauksin.
  •  Pääsee tekemään itselle rakkaita asioita. Meillä oli hääkeikka viikko siitä, kun palasimme Suomeen. Oli ihana palata kertaheitolla kunnolla musiikin ja laulamisen äärelle, kun pääsi kotiin.  
  • Lopuksi se tärkein. Pääsee viettämään laatuaikaa kaikkien tärkeiden ihmisten kanssa. Väistämättä pitkällä reissulla tulee ikävä perhettä ja ystäviä. Viestit, snäpit ja puhelut kun eivät mitenkään korvaa oikeaa näkemistä. Olen reissusta palattuani käyttänyt suurimman osan ajastani minulle rakkaisiin ihmisiin. On ollut niin ihana käydä läpi kuulumiset, jutella sydämensä kyllyydestä aamuun asti Lapin yöttömässä yössä, käydä aurinkoisena päivänä piknikillä, lähteä randomisti kävelylle joka kestääkin kaupunkireissuineen koko päivän, yökyläillä ja syödä aamupalaa terassilla (vaikka smoothie levisikin pitkin pöytää, ennen kuin sitä ehdittiin maistaakaan). Tällaiset hetket ovat parhautta. <3


Kun aloin kirjoittaa tätä listaa, sanat vain tulivat näppäimistölle kuin itsestään. Osaa tämä matkustelun rakastaja siis arvostaa montaa asiaa, jotka löytyvät vain kotoa. Niistä asioistahan se oma arki oikeasti rakentuu.

Olisi hauska kuulla, mistä sinä nautit tullessasi reissusta kotiin? :)

- Ilona